Gaeumannomyces graminis var. tritici


Gaeumannomyces graminis var. tritici

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Sienet (Fungi)
        • Kotelosienet (Ascomycota)
          • Pezizomycotina
            • Sordariomycetes
              • Sordariomycetidae
                • Magnaporthales
                  • Magnaporthaceae
                    • Gaeumannomyces
                      • Mustatyvitauti (Gaeumannomyces graminis)

Luonnehdinta

Eri tyvitautien oireet viljakasveilla ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja eri taudinaiheuttajien varma tunnistaminen edellyttää laboratoriotutkimuksia. Mustatyvitaudin erityispiirre on, että se vaurioittaa aluksi viljojen juuria, jotka muuttuvat pikimustiksi, kuiviksi ja menettävät toimintakykynsä. Orasvaiheen tartunta voi johtaa oraiden kellastumiseen ja kuihtumiseen. Vanhemmissa kasveissa juurten vioittuminen heikentää kasvien veden ja ravinteiden saantia ja kasvit jäävät kitukasvuisiksi. Usein myös sairaiden kasvien tähkät jäävät kahuiksi, eli niihin ei muodostu normaalikokoisia jyviä. Kesän mittaan kasvien tyviosat muuttuvat kiiltävän mustiksi. Loppukesällä mustuneissa tyvissä voi näkyä pieniä piikkimäisiä ulokkeita, jotka ovat solukosta esiin työntyviä kotelopullojen suuaukkoja. Mustatyvi esiintyy pellossa usein läpimitaltaan vaihtelevina pesäkkeinä, joiden keskellä kasvit ovat hyvin kituliaita. Kasvien koko kasvaa normaaliksi pesäkkeen reunoja kohti. Pahimmillaan mustatyvi voi tuhota miltei kaikki kasvit suurilta alueilta pellossa ja taudin englanninkielinen nimi onkin ”take-all disease”. Golf-kentillä mustatyvisienet voivat tappaa kasveja aiheuttaen vaihtelevan kokoisia ruskeita pesäkkeitä viheriöille. G. graminis var. avenae ja G. graminis var. tritici voidaan erottaa toisistaan mikroskooppisten rakenne-erojen perusteella. Mustatyvisienestä tunnetaan kolmaskin muunnos, G. graminis var. graminis, joka ei aiheuta oireita viljoille, mutta voi vaurioittaa muita heinäkasveja.

Tunnistaminen

Mustatyvitauti vaurioittaa aluksi viljojen juuria, jotka muuttuvat pikimustiksi, kuiviksi ja menettävät toimintakykynsä. Orasvaiheen tartunta voi johtaa oraiden kellastumiseen ja kuihtumiseen. Vanhemmissa kasveissa juurten vioittuminen heikentää kasvien veden ja ravinteiden saantia ja kasvit jäävät kitukasvuisiksi. Usein myös sairaiden kasvien tähkät jäävät kahuiksi, eli niihin ei muodostu normaalikokoisia jyviä. Kesän mittaan kasvien tyviosat muuttuvat kiiltävän mustiksi. Loppukesällä mustuneissa tyvissä voi näkyä pieniä piikkimäisiä ulokkeita, jotka ovat solukosta esiin työntyviä kotelopullojen suuaukkoja. Mustatyvi esiintyy pellossa usein läpimitaltaan vaihtelevina pesäkkeinä, joiden keskellä kasvit ovat hyvin kituliaita. Kasvien koko kasvaa normaaliksi pesäkkeen reunoja kohti. Pahimmillaan mustatyvi voi tuhota miltei kaikki kasvit suurilta alueilta pellossa ja taudin englanninkielinen nimi onkin ”take-all disease”.

Kuvauksen laatijat

Luke Asko Hannukkala