Pihkakoro (Gibberella circinata)

Pihkakoro
(Gibberella circinata)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Vaarallinen kasvintuhooja (Karanteenilaji)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(www.evira.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Sienet (Fungi)
        • Kotelosienet (Ascomycota)
          • Pezizomycotina
            • Sordariomycetes
              • Hypocreomycetidae
                • Hypocreales
                  • Nectriaceae
                    • Gibberella

Luonnehdinta

Gibberella circinata -sienen suvuton aste on Fusarium circinatum, joka aiheuttaa lukuisilla mäntylajeilla ja douglaskuusella pihkakorotaudin. Sieni aiheuttaa ongelmia sekä taimitarhoilla että metsässä. Tauti leviää siementen ja taimien mukana, mutta myös puista toiseen.

Sieni tarttuu puihin haavojen kautta. Myös monet puihin iskeytyvät kaarnakuoriaiset kuljettavat sienen itiöitä mukanaan. Ensimmäisiä oireita infektiosta ovat pihkaa vuotavat laikut, jotka oksien ympäri levitessään aiheuttavat laikun yläpuolisen osan kuivumisen. Laikkuja syntyy myös runkoon. Kuolleisiin oksiin ja varsinkin neulasarpiin syntyy lohenpunaisia itiöpahkoja, joissa syntyvät lukuisat itiöt levittävät taudin vielä terveisiin puihin ja saastuttavat kävyt ja siemenet. Maaperän kuivuus vähentää ja märkyys lisää tautia.

Metsämänty on erittäin altis taudille. Muilla mäntylajeille on jalostettu valinnan kautta kestäviä kantoja.

Pihkakoro on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja, joita havaittaessa tai epäiltäessä on otettava yhteyttä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan

Alkuperä ja levinneisyys

Pihkakoron alkuperää ei varmuudella tiedetä. Sitä on laajalti Pohjois-Amerikassa, mitä arvellaan sen alkuperäalueeksi. Nykyisin sitä on tavattu myös Chilessä, Meksikossa ja Japanissa. Euroopassa se on levinnyt Pohjois-Espanjaan ja yksittäisiä havaintoja on muualtakin Välimeren alueelta. Suomessa pihkakoroa ei ole tavattu.

Haitat

Pihkakoron aiheuttamat tuhot ovat olleet mittavat sekä Pohjois-Amerikassa että Etelä-Afrikassa, jonne sieni siirtyi taimien mukana 1994. Infektion yläpuoliset osat kuolevat. Taimitarhoilla taimet kuolevat, mutta isompia puita tauti ei välttämättä tapa, vaikka hidastaa niiden kasvua.
 

Torjunta

Kotimaisen taimituotannon tukeminen ja kotimaista alkuperää olevien kasvien suosiminen sekä puutavaran ja pakkausmateriaalien valvonta ovat tehokkaita tapoja estää vieraslajien pääsy maahan. Varsinkin koristekasvikaupassa on riski saada ulkomailla tuotettujen taimien mukana uusia tauteja tai rikkakasveja suuri.

Mitä minä voin tehdä

Jos löydät männyistä pihkakoron aiheuttamia oireita, ilmoita havainnostasi heti Eviraan, Luonnonvarakeskukseen tai kunnan viranomaisille.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Antti Pouttu / Luke - Kuvaus päivitetty 10.12.2015