Harmaahilse (Helminthosporium solani)

Harmaahilse
(Helminthosporium solani)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Sienet (Fungi)
        • Ascomycota
          • Pezizomycotina
            • Dothideomycetes
              • Pleosporomycetidae
                • Pleosporales
                  • Massarinaceae
                    • Helminthosporium

Luonnehdinta

Helminthosporium solani-sienen aiheuttama harmaahilse on yleisin ruokaperunan ulkonäköä pilaava tauti. Tauti leviää erityisesti perunan varastoinnin ja kauppakunnostuksen aikana ja kevättalvella kaupassa myytävästä perunasta on usein vaikea löytää mukuloita, joissa ei ole harmaahilseen vioitusta. Perunan pesu edesauttaa taudin leviämistä ja oireet näkyvät parhaiten juuri pestyssä, pinnaltaan kosteassa perunassa. Kuluttajan näkökulmasta harmaahilse on joikseenkin haitaton, koska se ainoastaan rumentaa mukuloiden ulkonäköä. Teollisuuden perunavarstoissa harmaahilse aiheuttaa varastohävikkejä, koska taudin vioittama perunan kuori ei pidätä vettä ja vioittuneet perunat nahistuvat helposti. Harmaahilse vioittaa ainoastaan perunaa, mutta se voi lisääntyä myös erilaisissa satojätteissä.

Tunnistaminen

Harmaahilse vioittaa ainoastaan perunan mukuloiden kuorta. Se ilmenee aluksi pyöreähköinä, selvärajaisina hopeanharmaina laikkuina mukulan kuoressa. Laikkujen laajetessa miltei koko mukulan pinta voi muuttua kiiltävän harmaaksi. Taudinaiheuttaja tuhoaa perunan kuoren korkkisolukoita, kuoren väriaineet tuhoutuvat ja kuoren ja mallon väliin päässyt ilma saa aikaan hopeanhohtoisen kiillon. Perunalajikkeiden välillä on eroja oireiden voimakkuudessa. Erityisen selkeästi oireet näkyvät punakuorisissa perunalajikkeissa. Kosteissa oloissa laikkuihin muodostuu harmaahilseen mustia itiöitä, jolloin mukulat näyttävät nokisilta. Taudin vaurioittama perunan kuori ei pysty estämään veden haihtumista mukulasta ja varsinkin lämpimässä varastoitaessa harmaahilseen vioittamat mukulat nahistuvat nopeasti. Colletotrichum coccodes-sienen aiheuttama mustapistetauti aiheuttaa perunan mukulaan aivan samanlaista vioitusta kuin harmaahilse ja nämä kaksi tautia sekoitetaan usein toisiinsa.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Taudinaiheuttaja on kuvattu ensimmäisen kerran Saksassa 1871 nimellä Spondylocladium atrovirens. Sittemmin taudinaiheuttaja on löydetty useimmista maista, joissa perunaa kasvatetaan. Taudinaiheuttajan tarkkaa alkuperää ei ole tiettävästi selvitetty, mutta Eurooppaan päädyttyään se lienee levinnyt siemenperunan mukana nopeasti paikasta toiseen. Tautia on pidetty merkityksettömänä perunantuotannolle aina 1960-luvulle asti, mistä syystä taudin esiintymistä ei ole juurikaan tarkkailtu tai raportoitu. Tauti alkoi yleistyä Euroopassa nopeasti 1960–1970-lukujen taitteessa ja nykyisin sitä pidetään yhtenä pahimmista perunan ulkonäköä pilaavista tekijöistä. Taudinaiheuttajan leviämisestä Suomeen ei ole tarkkaa tietoa. Sitä on esiintynyt lämpimissä ja kosteissa kellareissa 1950–1960- luvuilla. Suomessa taudinaiheuttaja on varmuudella kuvattu ensimmäisen kerran 1972 jolloin sen todettiin olleen yleisin taudinaiheuttaja vuosina 1967–1970 tutkituissa ruokaperunanäytteissä. Nykyisin harmaahilsettä esiintyy miltei kaikissa ruokaperunaerissä.

Haitat

Harmaahilse on ensisijaisesti ruokaperunan ulkonäköä pilaava tauti. Kuluttajille harmaahilseestä ei ole merkittävää haittaa. Taudinaiheuttajan ei ole todettu alentavan sanottavasti perunan kilomääräistä satoa. Harmaahilseen pahasti vioittamat erät eivät täytä ruokaperunalle asetettuja laatuvaatimuksia, joten tuottajille voi koitua markkinointiongelmia. Erityisesti ranskanperunoiden ja perunalastujen tuotannossa harmaahilse voi aiheuttaa merkittäviä varastohävikkejä, koska lämpimässä varastoidut hilseiset perunat haihduttavat runsaasti vettä ja nahistuvat nopeasti.

Torjunta

Harmaahilseen leviämistä kasvukaudella voidaan hillitä käyttämällä mahdollisimman tervettä siemenperunaa. Siemenperunan kemiallinen peittaus vähentää taudinaiheuttajan leviämismahdollisuuksia. Nykyisin harmaahilseen esiintymiselle siemenperunassa ei ole lakisääteisiä rajoituksia. Harmaahilse leviää ensisijaisesti perunavarastoissa ja sadonkäsittelyn yhteydessä. Perunavarastoissa pitäisi estää veden tiivistyminen varastoitavien mukuloiden pinnoille, jolloin tautia levittävien itiöiden muodostuminen estyy. Hyvällä varastohygienialla taudin leviämistä voidaan jossakin määrin rajoittaa.

Mitä minä voin tehdä

Harmaahilsen on niin yleinen ruokaperunassa, ettei sen löytyminen edellytä mitään toimenpiteitä.

Lisätiedot

Luke Kasper-palvelu lisätietoa harmaahilseestä

Errampalli, D., Saunders, J. M. and Holley, J., D. 2001. Emergence of silver scurf (Helminthosporium solani) as an economically important disease of potato. Plant Pathology 50: 141-153.

 

Historiallisia digitoituja artikkeleita harmaahilseestä

Harz, C. O. 1871. Einige neue Hyphomyceten Berlin's und Wien's nebst Beiträgen zur Systematik derselben. Bulletin de la Société impériale des naturalistes de Moscou 44 (1):88-147.

Seppänen, E. 1972. On the external quality of table potatoes in Finland and factors influencing it. Annales Agriculturae Fenniae 11: 119-134.

Kuvauksen laatijat

Luke Asko Hannukkala