Parsakilpikkä on kasvihuoneissa tuholaisena esiintyvä nappikilpikirva.

Korkea selkä ja lähes pyöreä muoto erottavat parsakilpikän muista nappikilpikirvoista. Parsakilpikkä on yleensä 3-4 mm pitkä, kupolimainen ja tummanruskea. Aikuisen kilpikän koko riippuu isäntäkasvista: isoilla palmuilla kilpikät voivat olla 4,5 mm pitkiä, kapealehtisillä saniaisilla vain puolet tästä. Vanhempina kilpikät ovat kypärämäisiä, kiiltävän ruskeita, nuorina litteämpiä. Nuoruusasteilla näkyy erityisen hyvin selässä H-kirjaimen muodostavat harjanteet.

Parsakilpikkä on lajina alun perin lähtöisin Afrikan mantereelta. Suomessa parsakilpiköitä esiintyy pääasiassa kasvitieteellisissä puutarhoissa ja viherkasveilla.

Parsakilpikät imevät kasvinesteitä ja tuottavat mesikastetta, joka tahraa kasveja ja yhdessä siinä elävän nokisienen kanssa haittaavat yhteyttämistä. Kilpikirvat aiheuttavat kosmeettista haittaa ja kasvien kellastumista. 

Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti.  Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia.

• Vänninen, I. 2005. Koristekasvien kilpikirvat
• Gill, R. J. 1988. The scale insects of California, Part 1: the soft scales (Homoptera: Coccoidea: Coccidae). California Department of Food and AgricultureTechnical Series in Agricultural Biosystematics and Plant Pathology Number 1, Sacramento,CA. 142 p.https://www.cdfa.ca.gov/phpps/ppd/PDF/Technical_Series_01.pdf