Saarnenjalosoukko
Agrilus planipennis
Vieraslajiluokittelusta
Karanteenituhooja
Yleiskuvaus
Saarnenjalosoukko elää saarnen rungolla, jonne sen toukat kaivavat käytävänsä – aluksi nilakerrokseen ja lopulta koteloitumaan puuaineeseen. Aikuisen ulostuloreikä saarnen rungolla on tyypillinen jalokuoriaisten puolikuun muotoinen reikä. Iskeymät ovat aluksi latvuksessa, mutta etenevät vuosien kuluessa runkoa alaspäin tappaen lopulta puun. Saarni muodostaa vesioksia ts. rungosta kasvaa jälkisilmuista heikohkoja oksia hyvin samantyyppisesti kuin saarnensurman vaivaamissa puissa. Etenkin Pohjois-Amerikassa laji on levinnyt kuolleista saarnista tehdyn polttopuun mukana nopeasti.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Saarnenjalosoukko on itä-aasialainen laji, joka on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Moskovan ympäristöön. Suomessa lajia ei ole vielä tavattu.
Haitat
Tappaa saarnet hitaasti ja uhkaa saarnensurman ohella saarnien tulevaisuutta Suomessa.
Torjuntakeinot
Kotimaisen taimituotannon tukeminen ja kotimaista alkuperää olevien kasvien suosiminen sekä puutavaran ja pakkausmateriaalien valvonta ovat tehokkaita tapoja estää vieraslajien pääsy maahan. Varsinkin koristekasvikaupassa on riski saada ulkomailla tuotettujen taimien mukana uusia tauteja tai rikkakasveja suuri.
Mitä minä voin tehdä?
Vältä hyönteisten valtaaman polttopuun kuljettamista muualle.
Saarnenjalosoukko on kasvinterveyslainsäädännön tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja, joita havaittaessa tai epäiltäessä otetaan yhteyttä Ruokaviraston kasvinterveysyksikköön (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).
Tee ilmoitus myös, jos epäilet saarnensurman (Chalara fraxinea) ränsistyttävän saarnia.
Kuvaustekstin laatijat
Antti Pouttu (Luke) 2015; linkit päivitetty 2020
- Karanteenituhooja