Villakilpikkä (Phenacoccus citri)

Villakilpikkä
(Phenacoccus citri)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Nivelkärsäiset (Hemiptera)
                • Kirvansukuiset (Sternorrhyncha)
                  • Kilpikirva (Coccoidea)
                    • Pseudococcidae
                      • Phenacoccus
Kuva: BIO Photography Group. Biodiversity Institute of Ontario., CC-BY-NC-SA-3.0
Villakilpikkä (Phenacoccus citri) - BIO Photography Group. Biodiversity Institute of Ontario., CC-BY-NC-SA-3.0

Luonnehdinta

Villakilpikkä on kasvihuoneissa ja sisätiloissa ruukkukasveilla tuholaisena esiintyvä villakilpikirva.

Tunnistaminen

Villakilpikkänaaraat ovat aikuisina 2-3 mm:n levyisiä ja 2,5-4 mm:n pituisia, pehmeäihoisia,ovaalinmuotoisia hyönteisiä, joita peittää harmaanvalkoinenpuuterimainen vahakerros ja joiden ruumista reunustaa 18 paria vahapiikkejä. Vahantuotanto melko vähäistä, joten hyönteisen vaaleanpunainen iho kuultaa vahakerroksen läpi. Hyönteisen peräpäässä vahapiikit ovat hieman pidempiä kuin sivuilla.Ruumiin keskellä on usein pitkittäinen tummempi juova.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Villakilpikkä on lajina alun perin lähtöisin Etelä-Aasian alueelta, mutta sen levinneisyys on nykyään kosmopoliittinen. Suomessa villakilpiköitä esiintyy pääasiassa kasvitieteellisissä puutarhoissa ja viherkasveilla.

Haitat

Villakilpikät imevät kasvinesteitä ja tuottavat mesikastetta, joka tahraa kasveja ja yhdessä siinä elävän nokisienen kanssa haittaa yhteyttämistä. Kilpikirvat aiheuttavat kosmeettista haittaa ja kasvien kellastumista.

Villakilpikän suosituimmat isäntäkasvit ovat hedelmäpuut ja ruukkukasvit,erityisesti Ficus, palmut, tulilatva, gardenia, Croton, kaktukset, ja värinokkonen). Villakilpikkä voi esiintyä myös ruusulla ja gerberalla.
 

Torjunta

Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti.  Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia. 

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) - päivitetty 10.12.2015