Igutettix oculatus


Igutettix oculatus

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Nivelkärsäiset (Hemiptera)
                • Kaskaat (Auchenorrhyncha)
                  • Cicadomorpha
                    • Cicadellidae
                      • Igutettix

Luonnehdinta

Igutettix oculatus on kaskaslaji, josta ensimmäiset havainnot Suomesta tehtiin vuonna 1999. Nykyisellään lajia voi pitää jo vakiintuneena eli se on muodostanut Suomeen pysyvän lisääntyvän kannan. Laji elää syreeneillä (Syringa sp.) ja aiheuttaa helposti havaittavaa lehtivioitusta.

Tunnistaminen

I. oculatus on n. 5 mm pitkä kirkasvärinen kaskas, jonka päässä on tummat pisteet ja vihreän, oranssin ja mustan kirjavissa siivissä erottuvat sinertävät vahaläiskät. Lehden alapinnalla viihtyvät toukat ovat läpikuultavan vaaleita tai kellertävän vihreitä

Alkuperä ja levinneisyys

I. oculatus on alun perin itä-palearktinen laji, joka levisi Moskovaan 1984 puutarhataimien mukana ja sieltä edelleen Pietariin kasvimateriaalin mukana. Suomeen laji on levinnyt Pietarin seudulta kasvimateriaalin mukana tai omin voimin. Ensimmäiset Suomen löydöt lajista tehtiin vuonna 1999 Kouvolasta ja Helsingistä. Nyttemmin laji on jatkanut maan valloitusta nopeasti ja levinnyt koko eteläiseen Suomeen. Lämpimät syksyt ovat olleet eduksi lajin runsastumiselle.

Haitat

I. oculatus -kaskaat viihtyvät syreenin lehtien alapinnalla imien ravintoa lehdistä. Pienet toukat saavat aikaan lehden pinnalla näkyvää pistemäistä vaaleaa vioitusta. Myöhemmin toukkien kehittyessä vioitusjälkeä on etenkin lehden reunoissa, jotka voivat muuttua kokonaan vaaleiksi tai kellertäviksi. Jos kaskaita on paljon, vioitus voi olla runsasta ja värimuutokset silmiinpistäviä.

Etenkin unkarinsyreeni (S. josikaea) ja puistosyreeni (S.  x henryi) ovat kaskaan suosiossa. Vuonna 2006 lajia tavattiin myös pihasyreeniltä (S. vulgaris), ja vuonna 2007 likusterilta (Ligustrum sp) ja saarnelta (Fraxinus excelsior).
 

Torjunta

I. oculatus -kaskaan kemiallinen torjunta ei kannata. Viileät säät ja yöpakkaset voivat rajoittaa kannan kasvua estämällä toisen sukupolven kehittymisen aikuiseksi saakka. Unkarinsyreenien ja muiden kaskaan isäntäkasvien siirtoa puutarhasta toiseen kannatta välttää, vaikka kaskas pystyy leviämään myös omin voimin lähialueelle.

Lisätiedot

  • Huusela-Veistola, E. & Söderman, G. 2009. Tulokaslajit tulevat: Igutettix oculatus -kaskaan vioitukset yleistymässä. Kasvinsuojelulehti 42(3): 79-80.
  • Söderman, G. 2005. The eastern Palearctic leafhopper Igutettix oculatus (Lindberg, 1929) in Finland: morphology, phenology and feeding (Insecta, Hemiptera, Cicadellidae, Typhlocybinae) – Beiträge zur Zikadenkunde 8:1-4.
    http://www.landesmuseum.at/pdf_frei_remote/Beitraege-zur-Zikadenkunde_8_0001-0004.pdf

Kuvauksen laatijat

Erja Huusela-Veistola (Luke) - kuvaus päivitetty 27.11.2015