Puronieriä (Salvelinus fontinalis)

Puronieriä
(Salvelinus fontinalis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Kuva: Lari Veneranta, ©
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) - Lari Veneranta, ©
Kuva: Markku Varjo, ©
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) - Markku Varjo, ©

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Luukalat (Osteichthyes)
              • Viuhkaeväiset (Actinopterygii)
                • Lohikalat (Salmoniformes)
                  • Lohet (Salmonidae)
                    • Salmoninae
                      • Salvelinus
Kuva: Lauri Urho, ©
Puronieriä (Salvelinus fontinalis) - Lauri Urho, ©

Luonnehdinta

Suomeen on istutettu puronieriää kymmenien vuosien ajan. Vieraslaji on eräissä jokivesissä runsastunut voimakkaasti. Puronieriä leviää etenkin pieniin puroihin ja jokien latvoille, missä alkuperäiset purotaimenet ovat joutuneet antamaan tilaa tälle tulokkaalle. Laji on alkuperäisellä levinneisyysalueellaan sopeutunut pienten purojen elinolosuhteisiin, kuten kylmään ja happamaan veteen. Tämä edesauttaa lajin pärjäämistä myös suomalaisissa vesissä. Tyypillisesti puronieriää esiintyykin kylmissä, lähteistä vetensä saavissa puroissa ja joissa. Kannat ovat usein tiheitä ja yksilöt jäävät kovin pieniksi.

Tunnistaminen

Lohikaloihin kuuluvalla puronieriällä on rasvaevä ja muiden nieriöiden tapaan valkoiset vatsapuolen evien etureunat. Suvun muista lajeista puronieriän erottaa oliivinvihreän tai ruskehtavan selän vaaleiden juovakuvioiden perusteella. Myös selkäevässä on vaaleita juovan pätkiä tai täpliä. Puronieriän vatsa on normaalisti vaalea, kutuasussa kuitenkin punainen. Kyljissä on kellertäviä ja punaisia täpliä. Puronieriää muistuttavalla toisella vieraslajilla, harmaanieriällä ei ole punaisia pilkkuja eikä punaista vatsaa. Puronieriä kasvaa meillä yleensä enintään 30–40 cm pitkäksi ja voi painaa 0,5–2 kg.

Alkuperä ja levinneisyys

Puronieriä on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomeen puronieriöitä tuotiin ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla. Laji tuotiin meille uudestaan vuonna 1965 ja sitä kasvatettiin useilla viljelylaitoksilla ruokakalaksi ja emokaloiksi, joiden turvin aloitettiin myös istutukset virkistyskalastusta varten.  Luonnonvesissä istutusten tulokset olivat varsin vaatimattomat, mutta taimenvesiin Koillismaalla ja Lapissa sekä joihinkin Etelä- ja Keski-Suomen hiekkakankailta lähteviin puroihin syntyi lisääntyviä puronieriäkantoja. Sittemmin istutuksista on luovuttu eräitä virkistyskalastuskohteita lukuun ottamatta. Puronieriän istutukset ovat paikoin monipuolistaneet virkistyskalastajien saalismahdollisuuksia, mutta monesti tiheiden kantojen pienikokoiset saaliskalat eivät houkuttele kalastajia.

Puronieriän esiintymisvesistöt  Riista- ja kalatalouden ylläpitämässä Kala-Atlas -palvelussa.

Haitat

Puronieriä kilpailee tilasta ja ravinnosta taimenen (Salmo trutta) kanssa. Puronieriä sietää melko hapanta, humuksista vettä ja pystynee joillakin alueilla hyödyntämään pienten purojen resursseja taimenta paremmin. Se varttuu nopeasti sukukypsäksi; jo 16–17 cm pituinen naaras voi tuottaa mätiä. Näin puronieriän kannat muodostuvat usein tiheiksi. Monissa Ylä-Kemijoen sivuhaaroissa puronieriä on runsastuessaan syrjäyttänyt alkuperäisen taimenen ja muut kalat. Sama kehitys on havaittu paikoin myös Iijoen keskiosan alueella. Suurten jokien latvavesien alapuolisilla osilla taimen pystyy rinnakkaiseloon puronieriän kanssa. Alkuperäisten taimenkantojen heikkeneminen voi jatkua, ja kantoja voidaan menettää, jos puronieriän leviämistä ei saada hallintaan.

Torjunta

Tiedottamista puronieriäistutusten riskeistä lisätään. Lajin istuttaminen uudelle alueelle vaatii paikallisen kalatalousviranomaisen luvan (KL 121 §). Puronieriää ei tulisi istuttaa alueille, joilla elää taimenia. Pyrittävä poistamaan puronieriä alueilta, joilla se aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Puronieriöitä saadaan parhaiten sähkökalastamalla (luvanvarainen). Alueille voisi myös ohjata puronieriään kohdistuvaa kalastuspainetta.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Lauri Urho ja Jussi Pennanen (RKTL)