Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbuscha)
Kyttyrälohi
(Oncorhynchus gorbuscha)
Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon
Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)
Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)
Havainnot
Ilmoita havainto(kalahavainnot.fi)
Taksonomia
- Eliökunta (Biota)
- Aitotumaiset (Eucarya)
- Eläimet (Animalia)
- Selkäjänteiset (Chordata)
- Selkärankaiset (Vertebrata)
- Luukalat (Osteichthyes)
- Viuhkaeväkalat (Actinopterygii)
- Lohikalat (Salmoniformes)
- Lohet (Salmonidae)
- Salmoninae
- Tyynenmerenlohet (Oncorhynchus)
Luonnehdinta
Kalan nimi tulee koiraan kutuasusta, johon kuuluu koukkuleuan lisäksi selkään kasvava selkeä kyttyrä. Kyttyrälohi on vaelluskala, jolla on kasvuvaihe meressä ja lisääntyminen tapahtuu joessa. Kyttyrälohi on alunperin Tyynenmeren pohjoisosissa elävä laji.
Tunnistaminen
Kyttyrälohen tunnistaa pyrstössä olevista suurista tummista pisteistä. Suomut ovat pieniä ja selkäpuolella on ympyrää muistuttava kuviointi. Kooltaan kyttyrälohi jää tavallista merilohta huomattavasti pienemmäksi, yleensä noin puolen metrin mittaiseksi. Suurimmillaan kyttyrälohet painavat 6-7 kg. Meressä kalat ovat väritykseltään teräksenhohtoisia ja siniseen sävyttyviä selästä, hopeisia kyljestä. Vatsa on vaalea. Kutuaikaan koiraat tummuvat selästä ja kyljet muuttuvat punaisiksi. Kylkiä kirjovat myös ruskeanvihertävät laikut. Naaraiden väritys on samankaltainen, mutta hieman haaleampi.
Alkuperä ja levinneisyys
Kyttyrälohen alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynenmeren pohjoisosan molemmin puolin. Suomen vesialueilla tavatut kyttyrälohet ovat peräisin venäläisistä istutuksista, joita on tehty Itämereen, Vienanmereen ja Muurmannin rannikolle 1950 –luvulta saakka. Istutuksista peräisi olevia kaloja on tavattu Näätämö-, Teno- ja Inarijoesta.
Haitat
Ei tiedossa
Torjunta
Saaliiksi saadut kyttyrälohet tulee ottaa pois vesistöstä.
Kuvauksen laatijat
Lauri Urho ja Jussi Pennanen (Luke)