Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.
Lemmikkinä elävä kotikissakin on vieraslaji, mutta haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa (1). Kissa on villiintynyt, kun se saa kaiken ravintonsa luonnosta (2).
Kaikki Suomessa tavattavat kissat kuuluvat samaan kotikissan lajiin, joten kissan tunnistamisessa ei ole ongelmia, vaikka kissojen väritys, karvanlaatu ja koko vaihtelevat paljon. Vain selvästi villiintynyt kissa, joka saa kaiken ravintonsa luonnosta, katsotaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi.
Kissa kesytettiin kotieläimeksi Lähi-Idässä jo noin 10 000 vuotta sitten. Sen kantamuoto on afrikkalainen villikissa (Felis silvestris lubica). Kissasta oli hyötyä, koska se piti jyrisijät kurissa viljavarastoissa. Lisäksi egyptiläiset palvoivat kissoja jumalina. Varhaisimmat löydöt kissoista Euroopassa ovat 9000 vuoden takaa Kyprokselta. Kissojen levittäytyessä Euroopassa se on todennäköisesti risteytynyt jonkin verran eurooppalaisen metsäkissan (Felis silvestris silvestris) kanssa.
Suomeen kissa saapui ilmeisesti vasta viikinkien mukana, ainakaan kissoista ei ole maassamme tietoja sitä edeltävältä ajalta.
Nykyisin Suomessa arvioidaan olevan satoja tuhansia tai jopa miljoona kissaa. Luonnonvaraisena eläviä, täysin villiintyneitä kissoja on jonkin verran. Hylätyt kissat kokevat kuitenkin yleensä kovan kohtalon: koska ne kestävät huonosti pakkasia, ne yleensä menehtyvät viimeistään talven tullen. Kaupunkialueilta niitä saatetaan pyydystää ja viedä eläinhoitoloihin. Moni kuolee liikenteen uhrina. Maaseudulla metsästäjän loukkuun mennyt villiintynyt kissa yleensä lopetetaan. Selvästi villiintynyt kissa on rauhoittamaton eläin, jonka saa tappaa (3).
Kissa on etevä saalistaja, joka voi aiheuttaa tuhoa etenkin linnustolle. Suurinta tuhoa ihmisten mukana kulkeutuneet kissat ovat aiheuttaneet merilinnustolle valtamerten saarilla. Kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö IUCN onkin sisällyttänyt kissan 100 vaarallisimman vieraslajin joukkoon (4).
Kissojen saalistusta on tutkittu Suomessa vapaana kulkevien kotikissojen avulla (Kauhala ym. 2015). Kissat toivat keskimäärin neljä saaliseläintä kuukaudessa kotiin, mutta kissojen joukossa oli ns. superpetoja, jotka saalistivat huomattavasti enemmän. Etenkin taajama-alueilla kissat pyydystivät usein lintuja. Karkean arvion mukaan kissat tappavat Suomessa yhteensä noin miljoona saaliseläintä kuukaudessa varsinkin lämpimänä vuodenaikana. Villiintyneet kissat saalistavat tietenkin paljon enemmän kuin kotikissat, koska niiden on pyydettävä itse kaikki ruokansa. Villiintyneitä kissoja on kuitenkin melko vähän tai ne ovat lyhytikäisiä, mutta silti niillä saattaa olla paikallisesti vaikutusta saaliseläinpopulaatioihin. Villiintyneen kissan elinpiiri saattaa olla useita neliökilometrejä.
Tärkein torjuntakeino on estää kissojen karkaaminen luontoon. Kissojen hylkääminen on kielletty (3,5), eikä kenenkään pitäisi ottaa kesäkissaa, joka syksyllä jätetään oman onnensa nojaan kesämökille. Lemmikkinä elävä kotikissakin on vieraslaji (vaikka haitalliseksi vieraslajiksi katsotaan vain villiintynyt kissa), ja sen pääsy valvomatta kotipiirin ulkopuolelle tulee estää. Lemmikinomistajia tulee valistaa vastuullisesta kissanpidosta.
(1) Kansallinen Vieraslajistrategia
(2) Metsästäjän lakikirja 10/2010
(3) Metsästyslaki 28.6.1993/615
(4) IUCN, Species Survival Commission, Invasive Species Specialist Group: View 100 of the World's Worst Invasive Alien Species
(5) Asetus lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta / Valtiosopimukset 49/1992
CABI: Felis catus.
Global Invasive Species Database: Felis catus.
Kauhala, K., Talvitie, K. & Vuorisalo, T. 2015: Free-ranging house cats in urban and rural areas in the north: useful rodent killers or harmful bird predators? – Folia Zoologica 64: 45–55.
Viranta-Kovanen, S. 2005: Pienet kissapedot. – Sanasilta Oy, Vantaa. ISBN 952-99475-4-2
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta: Heitteille jätetty kissa on haitallinen vieraslaji
Maaseudun Tulevaisuus: Vapaana kulkeva kissa saalistaa maaseudulla jyrsijöitä mutta tuhoaa taajamissa lintukantoja
Kaarina Kauhala (Luke) 2017