Kontukimalainen (Bombus terrestris)

Kontukimalainen
(Bombus terrestris)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Pistiäiset (Hymenoptera)
                • Hoikkatyviset (Apocrita)
                  • Myrkkypistiäiset (Aculeata)
                    • Mesipistiäismäiset (Apoidea)
                      • Mesipistiäiset (Anthophila)
                        • Aitomehiläiset (Apidae)
                          • Apinae
                            • Bombini
                              • Kimalaiset (Bombus)
                                • Bombus (Bombus)
Kuva: Valter Jacinto, CC-BY-NC-SA-4.0
Kontukimalainen (Bombus terrestris) - Valter Jacinto, CC-BY-NC-SA-4.0

Luonnehdinta

Kontukimalainen (Bombus terrestris) on kaupallisesti tärkeä kukkivien viljelykasvien pölyttäjä, jota käytetään Suomessa etenkin tomaattien pölytyksessä. Avomaalla kontukimalaista käytetään muun muassa mansikalla ja vadelmalla. Kontukimalainen on levinnyt myös luontaisesti Suomeen ja sitä on tavattu Etelä-rannikolla. Luontainen kontukimalaiskanta on väritykseltään hieman tummempi kuin kasvatettu. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt kontukimalaisen käytön viljelykasvien pölytyksessä.

Tunnistaminen

Kontukimalainen muistuttaa Suomessa luonnonvaraisesti esiintyvää mantukimalaista (Bombus lucorum). Kontukimalaisen etuselkä ja takatakaruumiin toinen selkäkilpi ovat tummankeltaisia. Neljäs ja viides selkäkilpi ovat yleensä valkeita, joskus rusehtavia.

Alkuperä ja levinneisyys

Kontukimalainen esiintyy luontaisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Madeiralla ja Kanariansaarilla. Laji on levinnyt ympäri Eurooppaa Helsingin korkeudelle asti.

Haitat

Kontukimalaisen aiheuttamia vaikutuksia Suomen luontaisille kimalaislajeille ei tunneta. Kasvihuoneissa käytettyjen kontukimalaisten leviämistä luontoon selvitetään. Kimalaistuotteiden valmistajat ohjeistavat viljelijöitä tuhoamaan pesät pölytyskäytön jälkeen, jolloin ohjeiden mukaan toimittaessa kimalaiset eivät pääse leviämään ympäristöön kasvihuoneista. Avomaakäytössä kuhnurit pääsevät lentämään pesästä pois, jolloin mahdollista risteytymistä luontaisten kontukimalaisten kanssa saattaa tapahtua.

Kuvauksen laatijat

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira