Ansarikirva
Macrosiphum euphorbiae
Yleiskuvaus
Ansarikirva on kasvihuonetuholainen, joka pystyy talvehtimaan Suomessa myös ulkona. Ansarikirvan kehitykselle paras lämpötila on noin 15-18°C. Ansarikirvat ovat erittäin liikkuvia ja leviävät nopeasti kasvustossa. Ansarikirva esiintyy pääasiassa nuorissa kasvinosissa. Lehtien lisäksi se viihtyy myös kasvien varsilla.
Tunnistaminen
Ansarikirva on iso 1,7-3,6 mm:ä pitkä kirva. Tuntosarvet ovat hieman ruumista pidemmät ja niiden kärki on tumma. Selkäputket ovat pitkät, hoikat ja vaaleat, paitsi kärki on usein tumma. Takaruumiin kärki on pitkä, noin puolet selkäputkien pituudesta, ja sormenmuotoinen. Myös ansarikirvan jalat ovat pitkät. Siivettömien ja siivellisten yksilöiden väri vaihtelee vihreästä, kellertävään ja punertavaan. Ansarikirvan hyvä tuntomerkki on selässä pituussuunnassa kulkeva muuta ruumista tummempi alue. Siivellisen yksilön pää ja keskiruumis ovat kellertävän ruskeita, poiketen muusta ruumiista.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Laji on alun perin Pohjois-Amerikasta, mutta on nykyään kosmpoliittinen. Suomessa lajia esiintyy Lappia myöten, mutta levinneisyys painottuu eteläiseen osaan maata. Suomen kasvihuoneissa ansarikirva elää mm. ruusuilla ja tomaatilla.
Haitat
Kirvat imevät pistävillä suuosillaan kasvinesteitä. Kirvojen ravinnonotto voi näkyä kasvin hidastuneena kasvuna, kasvin lehtien, versojen tai kasvupisteiden epämuodostuneena kasvuna, lehtien kellastumisena ja lopulta niiden putoamisena. Kirvat voivat levittää myös yli 45 kasvivirusta. Useita ravintokasveja, esim. monet koristekasvit, tomaatti, paprika, peruna.
Torjuntakeinot
Hyvä viljelyhygienia ja liiallisen typpilannoituksen ja kastelun vähentäminen sekä lämpötila-, kosteus- ja valo-olosuhteiden oikea säätely ennaltaehkäisevät kirvaongelmia. Kirvoja voidaan torjua biologisilla torjuntaeliöillä (kirvavainokaiset, kirvasääsken ja harsokorennon toukat, leppäpirkot). Kemialliseen torjuntaan käytetään sallittuja insektidivalmisteita.
Lisätiedot
- http://www.cabi.org/isc/datasheet/32154
- Linnamäki, M & Vänninen, I. 2004. Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset. Kirvamoniste.
- Kauppapuutarhaliitto. Integroitu kasvinsuojelu
Kuvaustekstin laatijat
Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) 2015