Kaunokilpikkä (Pseudococcus longispinus)

Kaunokilpikkä
(Pseudococcus longispinus)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Nivelkärsäiset (Hemiptera)
                • Kirvansukuiset (Sternorrhyncha)
                  • Coccomorpha
                    • Kilpikirva (Coccoidea)
                      • Pseudococcidae
                        • Pseudococcus
Kuva: BIO Photography Group. Biodiversity Institute of Ontario, CC-BY-NC-SA-3.0
Kaunokilpikkä (Pseudococcus longispinus) - BIO Photography Group. Biodiversity Institute of Ontario, CC-BY-NC-SA-3.0

Luonnehdinta

Kaunokilpikkä on kasvihuoneissa ja sisätiloissa ruukkukasveilla tuholaisena esiintyvä villakilpikirva.

Tunnistaminen

Kaunokilpikkänaaraat ovat valkoisen vahan peittämiä hyönteisiä. Ne on  aikuisina  helppo tuntea peräpään vahapiikeistä, jotka ovat jopa 2-4 kertaa ruumiin pituiset, ja joka tapauksessa vähintään yhtä pitkät kuin ruumiin pituus. Ilman vahapiikkejä aikuinen naaras on 3-4 mm pitkä, kapean ovaalinmuotoinen. Naaraan ruumiin puolivälistä taaksepäin on usein erotettavissa pitkittäinen muuta vahapeitettä tummempi juova.

Alkuperä ja levinneisyys

Kaunokilpikkä on lajina lähtöisin Australaasian-alueelta, mutta sen levinneisyys on nykyään kosmopoliittinen. Suomessa kaunokilpiköitä esiintyy pääasiassa kasvitieteellisissä puutarhoissa ja viherkasveilla.

Haitat

Kaunokilpikät imevät kasvinesteitä ja tuottavat mesikastetta, joka tahraa kasveja ja yhdessä siinä elävän nokisienen kanssa haittaavat yhteyttämistä. Kilpikirvat aiheuttavat kosmeettista haittaa ja kasvien kellastumista. Kaunokilpikän isäntäkasvivalikoima on hieman suppeampi kuin villakilpikällä.

Torjunta

Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti.  Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia. 

Lisätiedot

 

Kuvauksen laatijat

Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) - päivitetty 9.12.2015