Murattikilpikkä (Aspidiotus nerii)

Murattikilpikkä
(Aspidiotus nerii)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Nivelkärsäiset (Hemiptera)
                • Kirvansukuiset (Sternorrhyncha)
                  • Kilpikirva (Coccoidea)
                    • Kuorikilpikirva (Diaspididae)
                      • Aspidiotus

Luonnehdinta

Murattikilpikkä on kasvihuoneissa esiintyvä kuorikilpikirvoihin kuuluva tuholainen.

Tunnistaminen

Aikuisen naaraan kuoren halkaisija 1,5-2 mm, lähes ympyränmuotoinen, useammin litteä kuin kovin kupera, puolittain läpikuultava, kellanvalkoinen-hennon ruskea. Itse naarashyönteinen on kirkkaan keltainen. Koiraiden nuoruusasteilla kuori valkea, ovaalinmuotinen, läpikuultava. Vanhat, kellertävät toukkanahkat ”istuvat” melko lailla keskellä murattikilpiköiden kuorta vähän niin kuin kananmunan keltuaiset paistetussa munassa. Lehdellä pesäkkeet antavat kirjavan ruskea-valkokirjavan vaikutelman, koska läsnä on yleensä lähes valkeita, hennonoloisia nuoria kilpiköitä ja suurempia, enemmän ruskeaan vivahtavia vanhoja yksilöitä.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Murattikilpikän oletetaan lajina olevan kotoisin Australaasian alueelta. Suomessa murattikilpikkää esiintyy satunnaisesti lähinnä koristekasveissa. 

Haitat

Murattikilpikkä on hyvin moniruokainen hyönteinen, jolla on satoja isäntäkasveja yli 100 kasviheimosta.

Laji voi vahingottaa taimia, lehtiä, ja kukkia. Se pystyy elämään myös hedelmissä ja voi aiheuttaa vahinkoa vielä sadonkorjuun jälkeenkin. Koristekasveilla murattikilpikkä aiheuttaa vahinkoa pääasiassa lehdillä esiintyessään alentaen kasvien kosmeettista ulkonäköä. Voimakkaassa saastunnassa lehdet kellastuvat,lehdet ja myös versot kasvavat epämuotoisiksija kuihtuvat ja jopa kuolevat.

Torjunta

Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti. Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia. 

Lisätiedot

  • Vänninen, I. 2005. Koristekasvien kilpikirvat  Kauppapuutarhaliitto, INTO-projekti.
  • Ferris, G. F., and V. P. Rao. 1947. The genus Pinnaspis Cockerell (Homoptera: Coccoidea: Diaspididae). (contribution no. 54). Microentomology. 12: 25-58.

Kuvauksen laatijat

Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) - päivitetty 9.12.2015