Koisokirva (Aulacorthum solani)

Koisokirva
(Aulacorthum solani)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Nivelkärsäiset (Hemiptera)
                • Kirvansukuiset (Sternorrhyncha)
                  • Aphidomorpha
                    • Aphidoidea
                      • Kirvat (Aphididae)
                        • Aphidinae
                          • Macrosiphini
                            • Aulacorthum
Kuva: Andrew Jensen, CC-BY-NC-SA-4.0
Koisokirva (Aulacorthum solani) - Andrew Jensen, CC-BY-NC-SA-4.0

Luonnehdinta

Koisokirva on kasvihuonetuholainen, joka pystyy talvehtimaan Suomessa myös ulkona.

Tunnistaminen

Koisokirva on kooltaan 1,8-3,0 mm:ä pitkä ja sen tuntosarvet ovat ruumista pidemmät. Koisokirvalla on otsakyhmyt, mutta ne ovat selvästi erimalliset kuin persikkakirvalla. Selkäputket ovat pitkät ja hoikkenevat kohti kärkeä. Takaruumiin kärki on melko lyhyt ja sormenmuotoinen. Siivettömät koisokirvat ovat vihertäviä, kellertäviä tai ruosteen värisiä. Takaruumis on yksivärinen. Jalkojen ja tuntosarvien nivelkohdat sekä selkäputkien kärjet ovat tummat. Koisokirvan paras tuntomerkki on muuta ruumista tummemmat selkäputkien tyvet. Siivellisten koisokirvojen pää, keskiruumis, tuntosarvet vaaleita, rusehtavia-kellertäviä tai hyvinkin tummia. Takaruumiissa on selviä tummia laikkuja ja poikkijuovia

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Koisokirva on alkuperältään eurooppalainen kirvalaji. Se pystyykin talvehtimaan Suomessa myös ulkona.

Haitat

Kirvat imevät pistävillä suuosillaan kasvinesteitä. Koisokirva aiheuttaa paprikalla ja krysanteemilla tyypillistä vioitusta. Imiessään ravintoa paprikasta (riippumatta kohdasta)koisokirva erittää kasviin myrkyllistä ainetta, joka aiheuttaa kasvin kasvupisteen epämuodostusta. Imentäkohtaan ilmestyy keltainen laikku. Paprikan hedelmiin voi myös tulla mustia pisteitä tai renkaita. Krysanteemilla imentävioitus näkyy keltaisina laikkuina nuorissa lehdissä. Voi levittää noin 40 virusta. Useita isäntäkasveja, kasvihuoneessa monet koristekasvit ja vihannekset, avomaalla mm. mansikka.

Torjunta

Hyvä viljelyhygienia ja liiallisen typpilannoituksen ja kastelun vähentäminen sekä lämpötila-, kosteus- ja valo-olosuhteiden oikea säätely ennaltaehkäisevät kirvaongelmia. Kirvoja voidaan torjua biologisilla torjuntaeliöillä (kirvavainokaiset, kirvasääsken ja harsokorennon toukat, leppäpirkot). Kemialliseen torjuntaan käytetään sallittuja insektidivalmisteita 

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Irene Vänninen ja Erja Huusela-Veistola (Luke) - päivitetty 9.12.2015