Oranssikilpikkä on kasvihuoneissa tuholaisena esiintyvä nappikilpikirva.

Oranssikilpikkänaaraiden ruumis on litteä, noin 5 mm pitkä, ovaalinmuotoinen ja sen väri vaihtelee vaaleanruskeasta kellertävään ja ruskeaan/vaaleanruskeaan. Kuoren keskiosissa on muuta ruumista tummempaa, usein suonimaista kuviointia. Kuoren pituus on 2,5-4 mm. Naaraskilpiköiden ulkonäkö ja muotokin vaihtelevat isäntäkasvin mukaan. Ensimmäisen asteen toukat ovat keltaisia/oransseja. Koiraat ovat harvinaisia eli laji lisääntyy pääasiassa partenogeneettisesti.

Oranssikilpikkä on lajina lähtöisin Etelä-Aasiasta, nykyisin se on levinneisyydeltään kosmopoliittinen. Suomessa sitä esiintyy lähinnä kasvitieteellisissä puutarhoissa ja viherkasveilla.

Oranssikilpikät imevät kasvinesteitä ja tuottavat mesikastetta, joka tahraa kasveja ja yhdessä siinä elävän nokisienen kanssa haittaavat yhteyttämistä. Kilpikirvat aiheuttavat kosmeettista haittaa ja kasvien kellastumista. 

Kilpikirvojen tarkkailu on syytä aloittaa heti kun viljelmälle tai kotiin tuodaan uusia kasveja. Kilpikirvoja voidaan torjua kemiallisesti, biologisesti ja mekaanisesti.  Mekaanisesti kilpikirvoja voi poistaa voimakkaalla vesisuihkulla, harjaamalla ja nyppimällä sekä hävittämällä pahiten saastuneista kasveja ja kasvinosia. 

• Vänninen, I. 2005. Koristekasvien kilpikirvathttp://www.kauppapuutarhaliitto.fi/images/pdf-tiedostot/INTO/Kirvat/4Kilpikirvat.pdf

• Miller, G. L., and D. R. Miller. 2003. Invasive soft scales (Hemiptera: Coccidae) and their threat to U.S. agriculture. Proc. Entomol. Soc. Wash. 105: 832-846. http://www.biodiversitylibrary.org/part/55621#/summary