Vaatekoi (Tineola bisselliella)

Vaatekoi
(Tineola bisselliella)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Perhoset (Lepidoptera)
                • Imukärsälliset perhoset (Glossata)
                  • Erilaissuoniset perhoset (Heteroneura)
                    • Kaksiaukkoiset perhoset (Ditrysia)
                      • Aitokoimaiset (Tineoidea)
                        • Aitokoit (Tineidae)
                          • Tineinae
                            • Tineola
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Vaatekoi (Tineola bisselliella) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Aiemmin vaatekoi on ollut yleinen ja paha tuholainen, mutta nykyisissä asunnoissa ovat koin tekstiilituotteissa tekemät vahingot usein vanhaa perua. Lentävät koiaikuiset ovat usein peräisin tilkkeistä tai ulkomailta hankituista tuotteista. Lentävät koit eivät ole vaarallisia, ne ovat yleensä joko koiraita tai munintansa jo lopettaneita naaraita.

Vaatakoin siipien kärkiväli on noin 15 mm. Etusiivet ovat oljenkeltaiset, takasiivet kellanharmaat ja harmaiden ripsien reunustamat. Koko vaihtelee huomattavasti eri perhoskannoissa. Toukan pituus on sentin verran ja sen väri voi vaihdella ravinnon mukaan. Se elää nukasta kutomassaan alustaan kiinnitetyssä putkessa.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Vaatekoi ei elä Suomessa luonnonvaraisena. Lämpimissä sisätiloissa kehittyy vuodessa kaksi sukupolvea.

Haitat

Aikuisia saattaa lennellä kaikkina vuodenaikoina. Naaraat munivat kukin parisataa munaa miltei irralleen ravinnoksi käyttämiinsä tuotteisiin; villakankaisiin, turkiksiin ja eloperäisiin täytteisiin ja eristysaineisiin. Parveilu ja muninta tapahtuvat kehityspaikalla niin kauan kuin ravintoa riittää jälkeläisille. Tästä syystä saastunnan leviäminen uusiin kohteisiin samassa rakennuksessa on yleensä hidasta. Munasta kuoriutuneet toukat kehräävät seitistä ja nukasta ympärilleen putken, jonka suojissa ne elävät ja liikkuvat putkea rakennellen pitkin kangasta. Vaatekoin toukan tuntee tästä seittikudoksesta. Kovakuoriaistoukkien tekemien jälkien ympärillä ei ole nukkaa eikä seittiä kuten vaatekoilla.Vaatekoi oli ennen yleisempi kuin  nykyään. Todennäköisesti keskuslämmitys on sille liian kuivaa. Vaatekoita on esiintynyt rakenteiden sisällä eläinkarvoista tehdyssä voilokissa. Siitä on silloin käytetty nimitystä rakennekoi, vaikka kysymyksessä onkin sama laji.

Torjunta

Jos vaatekoita lentelee huoneissa, on ensin selvitettävä niiden alkuperä. Saastuntalähde saattaa olla jokin villavaate, turkis tai täytetty huonekalu, joka on hiljan hankittu käytettynä. Saastuneet tuotteen hävitetään tai desinfioidaan pesemällä tai säilyttämällä niitä viikon ajan -25 C pakastimessa tai kovalla pakkasella ulkona.Tekstiilejä (ei museotekstiilejä) voidaan kevyesti käsitellä tarkoitukseen sopivilla aerosolisumutteilla. Tilkkeet ovat usein pahasti vahingoittuneet, jolloin ne on uusittava. Karmien välit desinfioidaan korkeapaineruiskulla. Villatuotteet ovat nykyään useimmiten niin käsiteltyjä, etteivät toukat pysty käyttämään niitä hyväkseen.

Lisätiedot

Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry. ISBN: 952-5272-61-3.

Anon. 2005. Rohmut ja riesat -tuhohyönteisten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja 55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula, MTT