Kastanjanmiinakoi (Cameraria ohridella)

Kastanjanmiinakoi
(Cameraria ohridella)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Perhoset (Lepidoptera)
                • Imukärsälliset perhoset (Glossata)
                  • Erilaissuoniset perhoset (Heteroneura)
                    • Kaksiaukkoiset perhoset (Ditrysia)
                      • Miinaajakoimaiset (Gracillarioidea)
                        • Miinaajakoit (Gracillariidae)
                          • Lithocolletinae
                            • Cameraria
Kuva: Soebe, https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Soebe, CC-BY-SA-4.0
Kastanjanmiinakoi (Cameraria ohridella) - Soebe, https://commons.wikimedia.org/wiki/User:Soebe, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Kastanjamiinaajakoin toukat syövät hevoskastanjan lehtiin pyöreitä miinoja (lehden ylä- ja alapinnat jäävät jäljelle toukan syödessä keskeltä tylppysolukon).  Yksittäinen miina voi olla halkaisijaltaan kolmekin senttiä ja lehti voi olla niitä täynnä. Puistojen hevoskastanjat ruskettuvat ja lehdet putoavat ennenaikaisesti. Ruotsissa kastanjamiinaajakoilla on kaksi sukupolvea vuodessa, mutta etelämpänä neljäkin. Se talvehtii koteloasteella maahan pudonneissa lehdissä.

Alkuperä ja levinneisyys

Laji löydettiin ensin Makedoniasta 1970-luvulla ja kuvattiin tieteelle uutena lajina 1986.  Aluksi sitä löydettiin vain Balkanilta, mutta jo vuonna 1989 se havaittiin Itävallasta. Sen jälkeen kastanjamiinaajakoi on levinnyt nopeasti ympäri Eurooppaa.

Levinneisyys Suomessa

Ensimmäiset havainnot Suomessa tehtiin Hankoniemeltä vuonna 2006. Laji on levinnyt Lounais-Suomeen (yli 50 havaintoa) ja sitä pidetään jo vakiintuneena lajina.

Haitat

Kastanjamiinaajakoi aiheuttaa pääosin esteettisiä haittoja lehtien ruskettuessa ja pudotessa kesällä. Puiden kasvuun tai elinvoimaan koilla ei ole vaikutusta. Se saattaa joskus syödä myös vaahteran lehtiä.

Torjunta

Pudonneet lehdet tulisi kerätä pois ja hävittää, koska kotelot ovat lehtien sisällä. Jos lehtiä ei kerätä, kastanjamiinaajakoit voivat kiusata puita vuodesta toiseen.

Mitä minä voin tehdä

Ilmoita kastanjamiinaajakoihavaintosi portaalin havaintolomakkeella. Omalla pihallasi voit kerätä kesällä pudonneet hevoskastanjan lehdet ja hakettaa ne. Syksyiset lehdet voi kompostoida. Hakettaminen ja kompostointi ei tuhoa kaikkia koteloita, mutta vähentää aikuistuvien koiden määrää huomattavasti.

Lisätiedot

British leafminers: 15.089 Cameraria ohridella Deschka & Dimic, 1986 (kuvia)

CABI Invasive Species Compendium: Cameraria ohridella (horsechestnut leafminer)

Fauna Europaea: Cameraria ohridella

Forestry Commission (UK): Horse chestnut leaf miner - (Cameraria ohridella)

Wikipedia: Kastanjamiinaajakoi

Julkaisuja

Buszko, Jaroslaw. 2006. NOBANIS – Invasive Alien Species Fact Sheet – Cameraria ohridella. – From: Online Database European Network on Invasive Alien Species, www.nobanis.org. Date of access 6/4/2017.   

Kaitila, Jari. 2007. Mystinen tuholaisperhonen kotiutui Suomeen. Lenninsiipi, Joulu 2007, s. 15. Suomen ympäristökeskus. 

Mutanen, M., Kullberg, J., Kaitila, J., Mutanen, T. & Valimaki, P. - Pikkuperhoshavainnot 2004-2005 [Noteworthy records of Finnish Microlepidoptera (Micropterigidae-Pyralidae) in 2004-2005. in Baptria 33: 6-22. 2008

Kuvauksen laatijat

Antti Pouttu (Luke) - 09.03.2017