Keittiökoisa (Plodia interpunctella)

Keittiökoisa
(Plodia interpunctella)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Perhoset (Lepidoptera)
                • Imukärsälliset perhoset (Glossata)
                  • Erilaissuoniset perhoset (Heteroneura)
                    • Kaksiaukkoiset perhoset (Ditrysia)
                      • Koisamaiset (Pyraloidea)
                        • Nopsakoisat (Pyralidae)
                          • Phycitinae
                            • Phycitini
                              • Plodia
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Keittiökoisa (Plodia interpunctella) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

 

Intianjauhokoisa aiheuttaa hygieenistä haittaa kuivissa elintarvikkeissa likaamalla ulosteillaan ja jätöksillään tuotteet.

Intianjauhokoisan eli keittiökoisan siipien kärkiväli on 15 mm. Kirkkaanväristen etusiipien tyviosa on vaaleanharmaa, kärkiosa tiilenpunainen. Toukka on 15 mm pitkä, vaaleankeltainen, selkäkarvojen tyvestä puuttuu tumma pilkku (vrt. jauhokoisan toukkaan). Toukan väri vaihtelee ravinnon mukaan.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Intianjauhokoisa on levinnyt ympäri maapallon.Se on paha tuholainen lämpimien maiden hedelmänjalostusteollisuudessa. Suomessa laji on tuonninvarainen.Se kulkeutuu kuivattujen hedelmien, manteleiden ja muiden pähkinöiden, makeistuotteiden ja rohtojen kanssa. Intianjauhokoisa ei kestä Suomessa talvea kylmillään olevissa varastoissa, vaikka sen kyky sietää kylmää lyhyen aikaa onkin melko hyvä.

Haitat

Naaras munii näihin tuotteisiin ja vuodessa kehittyy kaksi sukupolvea. Toukat kehräävätr valkeaa seittikudosta, johon myös niiden ulosteet kerääntyvät. Täysikasvuinen toukka lähtee vaellukselle ja koteloituu koloon tai rakoon usein kaukanakasvupaikastaan, esimerkiksi kaapin tai taulun taakse. Aikuiset perhoset voivgat lennellä huoneissa kauan sen jälkeen, kun saastuneet tuotteet on hävitetty ja niiden säilytystilat on puhdistettu.

Torjunta

Toukkien vaellustaipumuksen takia torjunta elintarvikekaapeissa voi olla vaikeaa. Pähkinä-, manteli-, muro- ja suklaatuotteiden kierto pitäisi olla nopeaa. Tuholaisille arkoja tuotteita ei pidä säilytellä kuukausikaupalla. Pahasti saastuneet tuotteet hävitetään. Lievästi saastuneet tuotteet voidaan esim. pakastamisen jälkeen käyttää raaka-aineena. Säilytystilat puhdistetaan perusteellisesti ja käsitellään tarvittaessa pyretriini -sumutteella.

Perhosyksilöiden kehitysaika myös aivan samanlaisissa olosuhteissa vaihtelee huomattavasti,joten parveilevien aikuisten havainnointia jatkettava useita kuukausia. Monet maahantuojat pakastavat rutiininomaisesti keittiökoisaperhosille arat tuotteet kuten mantelit, pähkinät ja rusinat pitämällä niitä viikon ajan -25-30 C asteen lämpötilassa.

Lisätiedot

Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry.ISBN: 952-5272-61-3.

Anon.2005. Rohmut ja riesat -tuhohyönteisten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja 55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula, MTT