Kurkun keltasuonisuusvirus (CVYV)

Kurkun keltasuonisuusvirus kuuluu etelänjauhiaisen levittämiin virustauteihin. Sen isäntäkasveja ovat kurkut, melonit, vesimelonit ja kesäkurpitsat. Virus säilyy etelänjauhiaisessa vain muutaman tunnin, jonka vuoksi tauti leviää lähinnä paikallisesti. Taudin siemenlevintäisyyttä ei ole tutkittu.

Kurkun keltasuonisuusvirus aiheuttaa nimensä mukaisesti lehtisuonten kellastumista kurkulla ja kesäkurpitsalla. Myös hedelmissä voi olla vaaleita tai tummia mosaiikkikuvioita. Vesimelonilla tauti on usein lievä tai oireeton, mutta virus voi aiheuttaa hedelmien halkeamista.

Tauti on peräisin Lähi-idästä, josta se on levinnyt itäisiin Välimeren maihin sekä Espanjaan. Ensimmäiset havainnot keltasuonisuusviruksesta tehtiin Israelissa 50-luvun lopulla. 

Kurkun keltasuonisuusvirus laskee satotasoa.

Virukseen ei ole torjuntakeinoa eli tärkeintä on estää etelänjauhiaisen leviäminen viljelmälle, koska sen torjunta on erittäin hankalaa. Etelänjauhiaisia tulee Suomeen pääasiassa ulkomaalaisten koristekasvien mukana.

Älä vie koristekasveja vihannestuotantoon, koska niissä saattaa olla etelänjauhiaisia, jotka kantavat virusta.

Ilmoita kurkuntuotannossa esiintyvistä virusoireista Ruokavirastoon (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).

EPPO Data Sheets on Quarantine Pests (2005): Cucumber vein yellowing ipomovirus, EPPO Bulletin 35: 419–421.