Kurkun keltasuonisuusvirus
Cucumber vein yellowing virus
Yleiskuvaus
Kurkun keltasuonisuusvirus (CVYV)
Kurkun keltasuonisuusvirus kuuluu etelänjauhiaisen levittämiin virustauteihin. Sen isäntäkasveja ovat kurkut, melonit, vesimelonit ja kesäkurpitsat. Virus säilyy etelänjauhiaisessa vain muutaman tunnin, jonka vuoksi tauti leviää lähinnä paikallisesti. Taudin siemenlevintäisyyttä ei ole tutkittu.
Tunnistaminen
Kurkun keltasuonisuusvirus aiheuttaa nimensä mukaisesti lehtisuonten kellastumista kurkulla ja kesäkurpitsalla. Myös hedelmissä voi olla vaaleita tai tummia mosaiikkikuvioita. Vesimelonilla tauti on usein lievä tai oireeton, mutta virus voi aiheuttaa hedelmien halkeamista.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Tauti on peräisin Lähi-idästä, josta se on levinnyt itäisiin Välimeren maihin sekä Espanjaan. Ensimmäiset havainnot keltasuonisuusviruksesta tehtiin Israelissa 50-luvun lopulla.
Haitat
Kurkun keltasuonisuusvirus laskee satotasoa.
Torjuntakeinot
Virukseen ei ole torjuntakeinoa eli tärkeintä on estää etelänjauhiaisen leviäminen viljelmälle, koska sen torjunta on erittäin hankalaa. Etelänjauhiaisia tulee Suomeen pääasiassa ulkomaalaisten koristekasvien mukana.
Mitä minä voin tehdä?
Älä vie koristekasveja vihannestuotantoon, koska niissä saattaa olla etelänjauhiaisia, jotka kantavat virusta.
Ilmoita kurkuntuotannossa esiintyvistä virusoireista Ruokavirastoon (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).
Lisätiedot
EPPO Data Sheets on Quarantine Pests (2005): Cucumber vein yellowing ipomovirus, EPPO Bulletin 35: 419–421.
Kuvaustekstin laatijat
Ruokavirasto - linkit päivitetty 2019