Vesistöjen haitallista vieraslajia kanadanvesiruttoa voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa

Kuvassa kanadanvesiruttoa — Kanadanvesirutto on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Se kulkeutuu järvestä toiseen esimerkiksi kalastusverkkojen mukana. © Ritva Nilivaara

Suomen vesistöihin 1990-luvulla levinneen vesikasvin kanadanvesiruton massaesiintymät haittaavat järvien virkistyskäyttöä. Vesiruton valtaamissa järvissä ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Massaesiintymät aiheuttavat myös järvien rehevöitymistä. Uuden tutkimuksen mukaan järvestä nuottamaalla nostettua vesiruttoa voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa. Biomassaa voitaisiin myös loppusijoittaa pelloille, mutta sen lannoitevaikutus on vähäinen.

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa.Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä ElodeaII-hankkeessa kehitettiin menetelmiä vesiruton poistamiseksi vesistöistä. Hankkeessa tutkittiin myös tapoja vesiruttobiomassan hyödyntämiseen sekä peltolannoitteena että lisäsyötteenä biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. Kolmivuotinen hanke toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Oulu:n kanssa.

Lue lisää tiedotteesta S u o m e n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n v e r k k o s i v u i l t a ja tutustu hankkeen loppuraporttiin sekä esittelyvideoihin