#bongaasaarni -kampanjassa paikannetaan saarnipuita

#bongaasaarni on Ruokaviraston kasvinterveysyksikön aloittama kampanja. Sen tavoitteena on saada havaintoja Suomen saarnista kansalaisten avulla. Näin pyritään kartoittamaan saarnissa elävien tuholaisten, saarnenjalosoukkojen, mahdollista esiintymistä Suomessa.

Kampanjan avulla kartoitetaan kasvintuhoojaa

Saarnenjalosoukko on kasvintuhooja, jota on havaittu jo itärajan toisella puolella mutta ei vielä Suomessa. Jotta saarnia pystyttäisiin suojelemaan saarnenjalosoukolta, joka on yksi sen vakavampia uhkaajia, on tärkeää kartoittaa Suomen saarniesiintymät.

Saarni on Suomessa suhteellisen harvinainen puulaji, ja siksi sen paikantamiseen tarvitaan kansalaisten apua. Kun saarnen esiintymisestä on tarkkaa tietoa, on mahdollista kohdentaa saarnenjalosoukon kartoitukset oikeille alueille. Kampanjassa toivotaan saarnihavaintoja erityisesti itäisestä Suomesta, sillä saarnenjalosoukko levinnee itäisten alueiden saarniin ensimmäisenä.

Saarnihavainnoista voi ilmoittaa joko laji.fi verkkosivustolle tai iNaturalist -sovellukseen.

Saarnen tuntomerkit

Luonnonvaraisena saarnea kasvaa lähinnä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta muuallakin esimerkiksi puistoissa. Satavuotias täysikasvuinen saarni voi olla jopa 20-30 metriä korkea. Sen latvus on pyöreä ja harvahko. Sillä on vastakkaiset ja ruodolliset 15-30 senttimetriä pitkät lehdet, jotka ovat parilehdykkäiset. Sen lehdykät ovat 3-10 senttimetriä pitkiä. Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista, joka tapahtuu usein vasta kesäkuussa.

Lisätietoja saarnenjalosoukosta

Ruokaviraston tiedote: #bongaasaarni -kampanja