IBA-rahoituksella kehitetään kyttyrälohen pyyntimenetelmiä
Pääsin tutustumaan Barentsin vieraslajihankkeen hankekoordinaattorin roolissa kyttyrälohen poistopyyntimenetelmien testaukseen. Tutkimustoimintaa toteutetaan Utsjoen kunnassa Tenojoella. Pyyntitestaukseen liittyy monia asioita, kuten paikallisten asiantuntemuksen merkitys ja Tenon jokiveneen erityispiirteet, joita ei heti tule ajatelleeksi.
Barentsin vieraslajihankkeen kyttyräloheen keskittyvä tutkimustyö on kesällä 2023 ollut täydessä vauhdissa. Hankkeessa on kokeiltu erilaisten ajoverkkojen eli kulkutusverkkojen, sekä nuottaamisen soveltuvuutta kyttyrälohen pyyntiin Tenolla. Pyynti toteutetaan pitkälti paikallisten toimesta. Ilman heidän asiantuntemustaan olisi pyyntimenetelmien kehittäminen ja testaaminen huomattavasti vaikeampaa. Yhteistyö Luken tutkijoiden ja paikallisten välillä onkin edellytys hankkeen onnistumiseksi.
Kyttyrälohi hakeutuu kutemaan hyvin matalaan veteen, mikä asettaa haasteita kehitettäville menetelmille. Matalassa, kivikkoisessa joessa verkko ei saisi tarttua pohjaan ja joenpohja on hyvä tuntea kauttaaltaan, jotta pyynti onnistuu. Kulkupelinä toimiva vene ei myöskään saa raapia pohjakiviä ja harva venemalli pystyy vastaamaan tähän haasteeseen.
Kulkutusverkkoa kuljetetaan perinteisestä Tenon jokiveneestä käsin
Kulkutus toteutetaan perinteisestä Tenon jokiveneestä käsin. Tenon vene on aikojen saatossa kehitetty joen erityisiin olosuhteisiin sopivaksi ja sillä pystyy kulkemaan hämmästyttävän matalassa vedessä ongelmitta. Kuulipa paikalliselta sanonnan ”riittää, että maantiellä on kosteutta”, niin Tenon vene kyllä kulkee siitä.
Itse kulkutustapahtuma kyttyrälohen pyynnissä ei vie kauaa. Puunkappaleeseen tai muuhun kelluvaan esineeseen kiinnitetty verkon toinen pää heitetään veteen ja toisesta päästä pidetään kiinni veneestä käsin. Verkon annetaan ajelehtia poikittain joessa samaan tahtiin veneen kanssa. Räiskintä vedenpinnalla alkaa lähes heti, kun kyttyrälohia osuu ja tarttuu verkkoon. Muutaman minuutin kuluttua verkko vedetään takaisin veneeseen mukanaan kymmeniä kyttyrälohia. Kyttyrälohien irrottaminen verkosta on sen sijaan hidasta ja siihen kuluu helposti puolituntinen, jos toinenkin. Varsinkin koiraiden hampaat ovat kunnioitusta herättävät ja ne sotkeentuvat pahasti verkkoon.
Nuottauksessa joki pitää tuntea kauttaaltaan
Tenolla tapahtuva nuottaus on kulkutusta massiivisempi tapahtuma. Siinä tarvitaan veneestä käsin nuottaa vetäviä henkilöitä ja alempana jokea tarvitaan vedessä seisovia henkilöitä pitämässä toista verkkoa, joka lopulta kohtaa ylävirrasta tulevan nuotan kanssa. Toisinaan alempana sijaitsevan verkon luona saattaa seistä myös henkilöitä puukapuloiden kanssa, joiden tehtävänä on aiheuttaa meteliä ja pelottaa kyttyrälohet pois kahden verkon väliin jäävältä aukolta, josta kalat voisivat karata. Teno on monesta kohtaa niin matala, että keskellä jokea voi seistä leveäkin rintama ihmisiä pitämässä verkkoa.
Paikallisten joentuntemus on korvaamatonta monessa kohtaa. He esimerkiksi osasivat nuottauksen suunnitteluvaiheessa sanoa, että alempana joessa on yksittäinen kivi, joka voisi aiheuttaa harmia. Kivi käytiin yhteistuumin pyörittämässä pois tieltä, jotta nuotta ei tarttuisi siihen kiinni ja avaisi karkutietä kyttyrälohille.
Tapoja nuotata kyttyrälohta voi toki olla useita ja yllä mainittu kuvaus on vain siltä kerralta, kun pääsin itse seuraamaan nuottausta. Tällöin saalis oli noin 100-200 yksilöä nuottauskertaa kohden. Tarkempia tietoja erilaisista toteutetuista pyyntimenetelmistä ja -tavoista kootaan syksymmällä, kun kiireisin kenttäkausi on ohi. Asiasta tiedotetaan hankkeen verkkosivuilla.
Kuolemaan johtava lahoaminen alkaa jo kudun aikana
Vierailin Utsjoella elokuun ensimmäisellä viikolla. Pelkästään yhden viikon aikana oli havaittavissa selvä muutos kyttyrälohissa. Viikon alussa kalat olivat jo kutuasussaan eli muuttuneet tummiksi ja koiraille oli kasvanut selkäkyttyrät sekä koukkuleuat, mutta kalat olivat hyväkuntoisen näköisiä. Viikon loppua kohden monista kyttyrälohista oli alkanut irrota paloja ja yksilöiden kuolemaa ennakoivan lahoamisen pystyi selkeästi havaitsemaan. Myös yksittäisiä kuolleita kaloja alkoi löytyä rannalta viikon loppupuolella. Elokuun puolenvälin jälkeen, eli tämän jutun julkaisun aikoihin, Tenojoen rannat alkavat toden teolla täyttyä kyttyrälohien raadoista ja Teno haisee paikallisen ilmausta lainaten ”viemäriltä”. Tavoitteena on, että kyttyrälohen massavaelluksen aikaan kesällä 2025 pystytään hyödyntämään tämän kesän oppeja huomattavasti laajemmassa mittakaavassa.
Katso hankkeen Youtube-kanavalta, kuinka kyttyrälohta nousee kulkutusverkolla!
Hankkeen koordinaattori Heidi Blom kävi Utsjoella tutustumassa hankkeen kyttyrälohitoimintaan elokuun ensimmäisellä viikolla. Barentsin vieraslajihankkeessa kehitetään kyttyrälohen pyyntimenetelmiä sekä levitetään tietoutta ja hyviä toimintamalleja vieraslajikasveista. Hanke rahoitetaan IBA-rahoituksen eli Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahan turvin, jolla edistetään tähän liittyvien Suomen politiikkatavoitteiden toimeenpanoa käytännön tasolla.