Yhteistyötä yli rajojen

Vieraslajikasvit eivät tunnusta valtioiden rajoja. Niiden torjunta vaatiikin toimivaa yhteistyötä maiden välillä. Suomella ja Ruotsilla yhteen hiileen puhaltaminen sujuu mainiosti. Näin marraskuun harmaudessa on mainio aika muistella aurinkoisia kitkentähommia ja valottaa oppeja vierailustamme Uumajaan.

Lähdimme kesäkuussa 2024 Barents IAS -hankkeen puitteissa kuuden hengen porukalla verkostoitumismatkalle Uumajaan. Oppaanamme matkan aikana toimi vieraslajiasiantuntija Linda Backlund Västerbottenin läänistä (Länsstyrelsen, Västerbottens län).

Vierailimme Storavan-luonnonsuojelualueella, jossa ruotsalaisten ja suomalaisten toimijoiden INSPIRE-yhteishanke tutkii vieraslajikasvien torjuntamenetelmiä ja luontoympäristön restaurointia. Linda Backlund apureineen on tehnyt alueelle koealoja, joiden avulla he testaavat erilaisia tapoja torjua komealupiinia (Lupinus polyphyllus) ja palauttaa alueelle alkuperäiskasveja. Tutustuimme Lindan opastuksella erilaisiin torjuntatapoihin ja pääsimme myös tositoimiin: kitkimme lupiineita, kaivoimme juuria ylös, istutimme niittykasveja ja kylvimme niittykasvien siemeniä.

*Lupiinia torjutaan eri metodein eri koealoilla, jonka jälkeen koealaan istutetaan ja kylvetään alkuperäislajeja. Istutuspuuhissa Tuuli Mäkinen (vas.), Ella Ahti, Linda Backlund ja Taru Koskinen.*

*Linda Backlund (toinen vas.) kertoo siemenseoksen koostumuksesta ja demonstroi, miten siemenet kylvetään koealalle. Taru Koskinen (vas.), Ella Ahti ja Marjaana Hassani seuraavat silmät tarkkana.*

Linda painottaa maiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön tärkeyttä. Hän myös korostaa sitä, miten tärkeää on saada kaikki paikallistoimijat yhteistyöhön mukaan. Tiivis yhteistyö kunnan kanssa kuten myös toimiva viestintä asukkaille ja maanomistajille on oleellisessa osassa torjuntatyön onnistumisessa.

Jättipalsamit parempiin suihin

Tutustuimme Lindan johdolla myös virkistysalueeseen, jonka käyttöä laajalle levinneet jättipalsamikasvustot ovat haitanneet. Uumajan kunta on tarttunut toimeen ja laittanut alueen jättipalsamit (Impatiens glandulifera) kuriin lammaslaidunnuksella.

*Lampaat ovat syöneet tehokkaasti suihinsa jopa parimetriseksi kasvaneita jättipalsameita.*

”Lampaat eivät mielellään syö tuoreita nokkosia, joten nokkoskasvustojen suojista saattaa löytyä pieniä jättipalsamin taimia. Nokkoset kannattaa niittää ja jättää kuivumaan, sen jälkeen lampaat popsivat ne mielellään eikä jättipalsamille jää piilopaikkoja”, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Marjaana Hassani vinkkasi muille.

*Marjaana Hassani tiesi mistä etsiä: muutamia pieniä jättipalsamin alkuja lymyili nokkoskasvustoissa.*

Kiinnostuitko aiheesta? Katso Barents IAS -hankkeen video, jossa Linda Backlund kertoo lisää torjunta- ja restaurointitoimista Storavanilla ja pohtii maiden välisen yhteistyön tärkeyttä:

Collaboration across borders (ruotsinkielinen puhe, tekstit englanniksi)

Samarbete över gränserna (ruotsinkielinen puhe, tekstit ruotsiksi)

Opinto-/verkostoitumiskäynnillä Uumajassa olivat Barents IAS -hankekoordinaattori Ella Ahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke), maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Marjaana Hassani Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisista, ympäristöasiantuntija Taru Koskinen Oulun Maa- ja kotitalousnaisista, ympäristöasiantuntija Tuuli Mäkinen Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista, viestintäpäällikkö Susanna Winqvist Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta sekä valokuvaaja Martina Motzbäuchel (Valokuvaus Lichtwerk).

Kiitos Linda Backlund ja INSPIRE-projektin apurit: Karin Edlund, Henrik Agestedt, Hilda Alfredsson ja Henni Nilsson.

Teksti ja kuvat: Susanna Winqvist (Maa- ja kotitalousnaiset)