Aurinkoahven on uhka vesiluontomme monimuotoisuudelle

Haitalliset vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti merkittävä haitta luonnon monimuotoisuudelle. Sisävesien monimuotoisuutta uhkaa haitallisista vieraslajikaloista etenkin aurinkoahven, jota tavataan jo ainakin 50 pienvedessä Etelä-Suomessa.

Vieraslaji on tuotu luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle tahattoman tai tahallisen ihmistoiminnan seurauksena. Haitallisen vieraslajin tuonti tai leviäminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja. Suomesta on tavattu kahta EU:n vieraslajiluettelon vieraslajikalaa, aurinkoahventa ja rohmutokkoa. Aurinkoahven on tuotu alun perin Pohjois-Amerikasta Eurooppaan akvaario- ja lammikkokalaksi. Laajalti luontoon levinneenä sen on voitu todeta aiheuttaneen jo mittavaa vahinkoa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Aurinkoahven käyttää ravintonaan ja syrjäyttää kilpailussa alkuperäistä vesieliöstöä. Muun muassa Unkarissa aurinkoahven yhdessä muiden vieraslajikalojen kanssa muodostaa sisävesien kalojen biomassasta jo reilusti yli puolet.

Aurinkoahvenen luontoon päästäminen on laitonta

Haitallisiksi vieraslajeiksi määriteltyjä lajeja ovat EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat vieraslajit, joiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.  Ympäristöön päästämisen kielto koskee kaikkia vieraslajeja. Suomen ensimmäinen havainto aurinkoahvenesta rekisteröitiin 2014 Turussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana aurinkoahvenia on löydetty useista lammista, hiekan- ja soranottokuopista etenkin Varsinais-Suomessa. Lisäksi aurinkoahventa löytyy jo useammasta paikasta Uudeltamaalta ja Satakunnasta ja paikon muualtakin Suomea. Pääasiallinen syy aurinkoahvenen leviämiseen Suomessa arvioidaan olevan lajin tahallinen luontoon päästäminen. Koska kyseessä on haitallinen vieraslaji, on tämä toiminta laitonta. Kyse voi olla ajattelemattomuudesta ja piittaamattomuudesta, mutta joka tapauksessa teosta voi seurata lain mukainen rangaistus.

Haitallisten vieraslajien vaikutukset Suomen vesieliöstöön ja talouteen voivat olla massiivisia

Vieraslajilainsäädäntö edellyttää, että EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia torjutaan nopeasti, sen leviämistä estetään ja/tai haittoja vähennetään. Vesistöön päässeiden vieraslajien poistaminen kokonaan on aina mittava operaatio. Käytännössä ainoa varma keino on vesistön kuivatus tai myrkytys.

Suomessa torjuntaa on tehty esimerkiksi Paimion Ankkalammella, jossa aurinkoahvenen ja kiehkuravesiruton takia kokonainen lampi pumpattiin tyhjäksi. Torjunta on toiminut, mutta kustannukset ovat olleet useita satoja tuhansia euroja. Torjunnan kustannukset lankeavat viime kädessä yhteiskunnan maksettavaksi.

Tilannetta voidaan jotenkin vielä hallita, kun aurinkoahvenen esiintymät rajoittuvat pieniin laskuojattomiin vesistöihin. Mikäli laji pääsee leviämään suuriin vesistöihin, torjunta on mahdotonta ja vaikutukset Suomen vesieliöstöön ja myös talouteen voivat olla massiivisia.

Älä vapauta haitallisia vieraslajeja luontoomme

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta painottaa, että haitallisten vieraslajien tahallinen levittäminen luontoon on laitonta ja rangaistava teko. On erittäin tärkeää, että terraario- ja akvaarioharrastusta lopetettaessa estetään lajien leviämisriski. Vieraslajit-fi-verkkosivulta löytyy ohjeet akvaario- tai terraarioharrastuksen lopettajalle.

Vieraslajit tulisi myös rajata kalastus- ja valokuvauskilpailujen ulkopuolelle, jotta houkutusta tahalliseen lajien levittämiseen ei synny. Neuvottelukunta kannustaa vieraslajihavaintojen aktiiviseen ilmoittamiseen, jotta leviämiseen pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmoita havainnostasi valokuvan kanssa vieraslajit.fi -sivustolla.