Uusi haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelma lausuntokierroksella

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut lausuntokierroksen uudesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmasta. Ehdotus kohdistuu seitsemään lajiin, joiden torjuntaa halutaan tehostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja suunnitelmasta, joka koskee kansalliseen vieraslajiluetteloon vuonna 2023 lisättyjä haitallisia vieraslajeja. Tavoitteena on estää lajien leviäminen ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja luonnolle, taloudelle ja ihmisten terveydelle.

Suunnitelma perustuu Luonnonvarakeskus tekemään selvitykseen, jossa on arvioitu lajien esiintymistä Suomessa, niiden leviämisreittejä sekä tehokkaimpia torjuntakeinoja. Torjuntatoimet pyritään kohdentamaan alueille, joissa niistä saadaan suurin hyöty.

Hallintasuunnitelma koskee kuutta kasvilajia ja yhtä eläinlajia: isopiisku (Solidago gigantea), kanadanpiisku (Solidago canadensis), korkeapiisku (Solidago altissima), valkopajuangervo (Spiraea alba), viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia), vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus) sekä mustapääetana (Krynickillus melanocephalus). Suuri osa lajeista on jo vakiintunut Suomen luontoon, ja niiden torjunta edellyttää nopeita toimia.

Vieraslajit ovat ihmisen toiminnan seurauksena uusille alueille levinneitä lajeja. Ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja heikentää ekosysteemien toimintaa. Osa niistä muuttuu uudessa ympäristössään haitallisiksi vakiintuessaan ja levitessään edelleen.

Lausuttavana olevan hallintasuunnitelman tavoitteena on ohjata torjunta erityisesti haitallisimpiin esiintymiin ja käyttää kustannustehokkaita keinoja. Samalla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuus ja ehkäisemään vieraslajien aiheuttamia laajempia yhteiskunnallisia haittoja.

Suomi toteuttaa vieraslajien torjuntaa osana EU-yhteistyötä, ja hallintasuunnitelmat hyväksyy Maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätiedot lausuntopalvelusta.