Ruotsin kansallinen vieraslajiluettelo voimaan toukokuussa

Ruotsin kansallinen vieraslajiluettelo tuli voimaan 15.5.2026.  Haitalliseksi säädettyjä lajeja on 34, joista 11 on kasveja, 20 kaloja, yksi rapu, ja kaksi nilviäistä. 

Kuusi kasvilajia on samoja kuin Suomen kansallisessa luettelossa: komealupiini, alaskanlupiini, kurtturuusu, kanadanpiisku, isopiisku ja kanadanvesirutto. Ruotsin luetteloon lisätty lammikki oli esillä myös Suomessa viimeksi, kun kansallista luetteloa päivitettiin, mutta sitä ei vielä lisätty meidän kansalliseen luetteloomme. Muista Ruotsin luetteloon lisätyistä kasveista kaukasian- ja mongolianmaksaruoholle on laadittu Suomessa Vieraslajit.fi-lajitietokortit. Nappikotulasta ja Cotoneaster divaricatus -tuhkapensaasta on Suomessa vain yksittäisiä havaintoja.

Ruotsin luettelossa on 20 kalalajia, Suomen kansallisessa luettelossa niitä ei ole lainkaan. Suomessa on ehdotettu kansalliseen luetteloon lisättäväksi hopearuutanaa, mustatäplätokkoa ja kyttyrälohta. Piikkimonnin, peledsiian ja marmoripaksuotsan lajitietokortit ovat saatavissa vieraslajit.fi-sivustolla. Lisäksi Ruotsin kansallisessa luettelossa on 14 kalalajia, joita ei ole havaittu Suomessa eikä Ruotsissa.  Ruotsin luettelossa on myös yksi rapu, yksi meressä elävä kotilo ja yksi makean veden simpukka, joita meillä ei ole havaittu.

Ruotsin kansallisen luettelon lajeja koskee pääsääntöisesti samat kiellot kuin EU-lajeja: Niitä ei saa tahallisesti tuoda maahan (Ruotsi), pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa muualle kuin hävitettäväksi, saattaa markkinoille, käyttää tai vaihtaa, antaa niiden lisääntyä, viljellä eikä päästää ympäristöön. Ruotsissa kasvatuskielto ei koske esimerkiksi yksityisiä (ei-julkisia) kiinteistönomistajia. Kiinteistön omistajan on kuitenkin ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen näiden lajien leviäminen kiinteistöltä.