Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä viime vuonna ensimmäistä kertaa laadittuun haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan. Täydennysehdotus sisältää toimenpiteitä EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen 12 uuden lajin torjumiseksi. Hallintasuunnitelman sisältöön voi vaikuttaa tänään alkaneella lausuntokierroksella. Määräaika lausunnoille on 5.4.2019.
Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen vieraslajeista Suomen arktisella alueella.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2019 TIEDOTE 5/2019
Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
EU:n haitallisten vieraslajien listalle lisättyjen lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallintatoimenpiteet selvitettiin EU-HAVI2 -hankkeessa.
Valtioneuvoston tiedote 9.1.2019
MMM-tiedote 18.12.2018
Hallitus antoi 5.12.2018 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitetään puolestaan lisättäväksi riistalajeihin. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.
Supikoira, piisami, rämemajava, pesukarhu ja minkki on säädetty EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden torjumiseksi on oltava tehokkaita keinoja. Jos esitys hyväksytään, em. vieraslajien torjunnassa voidaan jatkossa käyttää samoja keinoja, joilla metsästyslain mukaan saadaan pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä. Minkki ei alun perin kuulunut maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltuun lakiesitykseen, mutta se lisättiin siihen lausuntokierroksen jälkeen.
–Vieraslajit, kuten supikoira, aiheuttavat luonnossa levitessään suurta haittaa Suomen alkuperäiselle eläinkunnalle. Siksi tehokkaat keinot niiden torjumiseksi ovat tarpeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Kesällä 2018 harlekiinileppäpirkosta tehtiin useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja.
Suomessa hyväksyttiin keväällä 2018 ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU:n alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös vuonna 2016 julkaistussa kansallisessa luettelossa, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesäkuussa käynnistämän Bongaa viikon vieraslaji -kampanjan tavoitteena oli lisätä osaltaan tietoisuutta haitallisista vieraslajeista sekä auttaa niiden tunnistamisessa ja torjunnassa.
Lue MMM:n uutinen
Valtakunnallinen vieraslajipäivä järjestetään Meri-Lapissa, Torniossa 7. syyskuuta. Tulevaan päivään osallistuu eri tahojen asiantuntijoita eri puolelta Suomea, ja tilaisuudessa tullaan käymään läpi monipuolisesti vieraslajiasiaa. Tapahtuma on avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan!
Päivään osallistumisesta voit ilmoittautua Essi Vakkurille sähköpostitse tai puhelimitse: p. 050-51466151 sähköposti: essi.vakkuri@maajakotitalousnaiset.fi
Ennakkoilmoitautuminen viimeistään 24.08 2018
Maailmankaupan vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen kasvien ja muiden eliöiden tuonti lisäävät vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Myös lisääntyvä lemmikkien ja kasvien internetkauppa helpottaa vieraslajien siirtymistä ja vaikeuttaa niiden leviämisen valvontaa ja hallintaa. Ihmisten mukana kasvit, eläimet, mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusille alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi haitallisiksi vieraslajeiksi. Uusille alueille levitessään lajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja levittää tauteja ja loisia.
EU:n ja kansallisessa vieraslajiluettelossa nimettyjä haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan. Muiden osalta rajoitukset kannattaa tarkistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Noudattamalla kasvien ja eläinten tuontiin liittyviä ohjeita estät haitallisten vieraslajien leviämistä.
Vuoden 2018 ensimmäinen rapurutto löytyi poikkeuksellisesti jo tammikuussa jään alta Kiteeltä, kun sukeltaja kiinnitti huomiota kuolleisiin rapuihin järven pohjalla. Sen sijaan alkukesästä rapukuolemia ei ole tullut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon. Rapurutto tarttuu kuitenkin kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti se siirtyy ravustuksen ja rapusiirtojen välityksellä. Rapurutto ei tartu ihmiseen.
Lisätietoja: Eviran tiedote 16.7.2018
Puutarhoihimme ympäri maailmaa tuoduista kasveista osa on osoittautunut haitallisiksi vieraslajeiksi. Ne leviävät voimakkaasti ja syrjäyttävät leviämisalueillaan alkuperäistä lajistoa. Monien puutarhan vieraskasvien siemenet ja hedelmät sekä varren ja juurten palat säilyvät puutarhajätteessä ja maassa. Vieraslajeja sisältävä puutarhajäte tulee käsitellä niin, ettei itämiskykyisiä kasvinosia voi säilyä. Esimerkiksi mädättäminen, kuivattaminen ja polttaminen ovat toimivia keinoja. Jätteen voi viedä myös sekajätteessä jätteenkäsittelylaitokselle. Käsittele puutarhajäte tontilla, äläkä vie sitä luontoon.
Haitallisia vieraslajeja on nimetty sekä EU:n että kansallisessa vieraslajiluettelossa. Kumpaankaan luetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliseen luetteloon lisätään vuoden 2019 alusta yhdeksän kasvilajia, joihin kuuluvat esimerkiksi komealupiini ja kurtturuusu. EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluu 23 kasvilajia.
