Haitallisten vieraslajien torjuntaan erilaisia rahoituslähteitä
13.10.2015
Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.
tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille. Jättipoimulehti tulee siis hyvin toimeen Pohjois-Euroopassa asti, mikä johtuu sen alkuperästä – lajin kotiseutu sijaitsee Kaakkois-Euroopan ja Lounais-Aasian mahtivuoristoissa ainakin 2 100 metrin korkeuteen saakka.
-hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin, miten vieraslajit ovat todennäköisesti saapuneet Pohjoismaihin ja Baltian maihin, mukaan lukien Islantiin ja Färsaarille. Englanninkielinen raportti julkaistiin keväällä 2015.
eliöiden tuonti lisäävät entisestään vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Ihmisten mukana kasvit ja eläimet sekä mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusillekin alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi vieraslajeiksi.
saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta. 
on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.
Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.