Vieraslajien hallinta edellyttää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. EU:n vieraslajiasetus (EU) N:o 1143/2014 edellyttää, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen. EU:ssa on laadittu luettelo haitallisista vieraslajeista, joihin toimenpiteet tulee ensisijaisesti kohdistaa.
Suomen ensimmäinen hallintasuunnitelma EU:n haitallisten vieraslajien luettelon 37 lajille hyväksyttiin maaliskuussa 2018. Suunnitelman perustana olleet hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaehdotukset laadittiin osana kahta aiempaa hanketta, EU-HAVI (EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet) ja VISAKE (Vieraslajien varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmän kehitys ja tahattomien leviämisväylien hallinta) -hankkeet.
EU:n vieraslajiluettelon 1. täydennyslista hyväksyttiin 19.6.2017. EU-HAVI2-hankkeessa kootaan kyseisten lajien osalta vastaavat tiedot ja laaditaan ehdotukset näiden lajien hallintatoimenpidesuunnitelmaksi ja leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. Hallintatoimenpide-ehdotuksissa otetaan kantaa siihen miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeihin tulisi kohdistaa toimenpiteitä sekä mitkä ovat pääasialliset vastuutoimijatahot.
EU:n vieraslajiluettelon 1. täydennyslistassa on kaksitoista lajia (9 kasvia, 2 nisäkästä ja 1 lintu), joiden levinneisyydestä ja leviämisriskistä Suomeen tehdään vastaavanlaiset selvitykset kuin aiemmissa hankkeissa. Listan lajeista kahden kasvilajin (jättipalsami ja kaukasianjättiputki) ja kahden nisäkäslajin (piisami ja supikoira) tiedetään esiintyvän vakituisesti Suomessa. Näiden lajien osalta selvitetään erityisesti niiden esiintymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luontokohteiden lähistöllä sekä tarvittavia hallintatoimia. Muiden lajien kohdalla selvitetään niiden leviämisväyliä Suomeen ja menestymismahdollisuuksia Suomen olosuhteissa.
Haitallisten vieraslajien hallintatoimenpiteillä pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. Hankkeen tulosten perusteella EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämät hallintatoimenpiteet mukautetaan Suomen oloihin. Hallintatoimenpidesuosituksissa pyritään kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin.
Tähän liittyen hankkeen tavoitteena on selvittää EU:n vieraslajiluettelon 1. täydennyslistaan kuuluvien kahdentoista haitallisen vieraslajin
*Kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) osalta levinneisyysselvitykset ja hallintatoimenpidesuunnitelma on jo tehty EU-HAVI-hankkeen yhteydessä yhdessä armenianjättiputken (H. sosnowskyi) ja persianjättiputken (H. persicum) kanssa. Nämä kolme lajia ovat ekologialtaan ja haittavaikutuksiltaan hyvin samanlaisia ja lajien erottaminen toisistaan on hankalaa. Jättiputkien osalta tehdään tarpeen mukaan täydentävä tarkastelu vieraslajiportaaliin uusien havaintojen osalta.
Sopivien hallintatoimenpiteiden suunnittelun kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset. Hankkeessa tarkennetaan Suomen luonnossa jo esiintyvien jättipalsamin, kaukasianjättiputken, piisamin ja supikoiran levinneisyystietoja. Tähän liittyen kansalaisia pyydetään ilmoittamaan etenkin jättipalsami- ja piisamihavaintojaan vieraslajiportaalin kautta. Jättipalsami on kookkaana ja nopeasti kasvavana kasvina voimakas kilpailija, joka on viime aikoina runsastunut ja levinnyt monin paikoin. Esiintymien runsauden vuoksi torjunnan priorisointi on ensiarvoisen tärkeää ja sen suunnittelun lähtökohtana tarvitaan mahdollisimman tarkkoja tietoja lajin esiintymisestä. Piisami puolestaan on taantunut huippuvuosistaan ja tarkempaa kuvaa sen nykylevinneisyydestä tarvitaan mahdollisten hallintatoimien suunnittelussa.
Hallinta- ja torjuntatoimien onnistuminen nojaa pitkälti kansalaisaktiivisuuteen, sillä ennakoiva torjunta valistuksen kautta on tehokkainta. EU-HAVI2-hankkeen tavoitteena on osaltaan parantaa tietoisuutta vieraslajeihin liittyvistä riskeistä ja haitallisten vieraslajien torjuntakeinoista. Samalla pyritään parantamaan lajien levinneisyystietojen tarkkuutta, edistämään haittojen ennaltaehkäisyä sekä tukemaan vieraslajilainsäädännön toimeenpanoa. Hankkeen keskeinen viestintäkanava on kansallinen vieraslajiportaali. Tavoitteena on erityisesti aktivoida kansalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintojaan vieraslajiportaalin kautta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa EU-HAVI2-hankkeessa on mukana Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luke, erja.huusela-veistola(at)luke.fi, 029 532 6148
Kansallinen vieraslajilaki eli laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014 haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta
Kansallinen vieraslajiportaali www.vieraslajit.fi