Vuoden 2015 alusta voimaan tullut EU:n vieraslajiasetus (EU) N:o 1143/2014 edellyttää, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi. EU:ssa on laadittu luettelo 37 haitallisesta vieraslajista, joihin toimenpiteet tulee kohdistaa.
Toimenpiteiden on perustuttava kustannus-hyöty-analyysiin ja riskinarviointiin, toisin sanoen lajit on asetettava tärkeysjärjestykseen niiden leviämis- ja lisääntymispotentiaalin ja niistä aiheutuvien haittojen perusteella. Torjuntatoimet on priorisoitava kustannusten ja hyödyn perusteella.
EU:n asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on selvitettävä hallintatoimenpiteet laajalle levinneiden haitallisten vieraslajien osalta 18 kuukauden kuluessa EU:n vieraslajiluettelon voimaantulosta. Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen kansallisen vieraslajilain toimeenpano edellyttää vastaavan kansallisen toimintasuunnitelman laatimista.
Vieraslajien hallintatoimenpiteillä pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. EU:n vieraslajiasetukseen liittyvät hallintatoimenpiteet mukautetaan Suomen erityisoloihin tämän selvityksen tuloksiin perustuen. Suomi on velvoitettu raportoimaan EU:n vieraslajiluettelon lajien levinneisyys ja mahdolliset torjuntatoimet EU:lle.
Tähän liittyen EU-HAVI-hankkeen tavoitteena on selvittää EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvien haitallisten vieraslajien:
Vieraslajeista aiheutuvan riskin ja torjuntakeinojen kustannus-hyöty-analyysiin perustuva arviointi auttaa valitsemaan yhteiskunnan kannalta parhaat hallintatoimenpiteet. Hallintatoimenpiteiden priorisoinnilla kohdennetaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti tärkeimpiin kohteisiin.
EU:n velvoitteiden hoitamisen kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset. Hankkeessa tarkennetaan Suomen luonnossa jo esiintyvien jättiputkien, täpläravun, keltamajavankaalin ja villasaksiravun levinneisyystietoja. Lisäksi arvioidaan etenkin luetteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien potentiaalista riskiä levitä Suomen luontoon.
EU-HAVI-hankkeen tavoitteena on osaltaan parantaa tietoisuutta vieraslajeihin liittyvistä riskeistä ja haitallisten vieraslajien torjuntakeinoista. Samalla pyritään parantamaan lajien levinneisyystietojen tarkkuutta, edistämään haittojen ennaltaehkäisyä sekä tukemaan sääntelyn toimeenpanoa. Hankkeen keskeinen viestintäkanava on kansallinen vieraslajit.fi -sivusto. Erityisesti pyritään aktivoimaan kansalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintojaan vieraslajit-sivuston kautta.
Luken koordinoimassa EU-HAVI-hankkeessa ovat mukana Suomen Ympäristökeskus SYKE ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VARELY) sekä suuri joukko vieraslajiasiantuntijoita. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Osa vieraslajeista aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle sekä tuotantotappioita maa- ja metsätaloudelle, heikentää alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja alentaa kiinteistöjen arvoa. Näiden haittojen vuoksi haitallisten vieraslajien leviämistä ja runsastumista pyritään estämään.
EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvien 37 lajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Lisäksi arvioitiin etenkin luetteloon kuuluvien lemmikkieläinten sekä puutarha- ja akvaariokasvien potentiaalista riskiä levitä Suomen luontoon. Vieraslajien hallintatoimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin.
Hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset muodostavat ehdotuksen vieraslajilain 9 § mainitulle vieraslajien hallintatoimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle ja EU:n vieraslajiasetuksen artiklan 19 hallintatoimenpiteille. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit jaettiin neljään ryhmään:
Ensimmäiseen ryhmään kuuluville lajeille (jättiputket, keltamajavankaali ja täplärapu) on esitetty tarkemmat tiedot levinneisyydestä sekä lajikohtaiset priorisoidut hallintatoimenpiteet. Tiedotus ja valistus riskeistä, haitallisia vieraslajeja koskevista rajoituksista ja niiden perusteluista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpide.
Yhteyshenkilö:
Erja Huusela-Veistola, vanhempi tutkija, Luke, sähköposti erja.huusela-veistola(at)luke.fi, puhelin 029 532 6148.
Lisätietoa hankkeesta
EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
Julkaisuja ym.
Linkit: