Increasing knowledge on invasive alien species (IAS) in Finland - distribution, dispersal, risk management, pathways for entry.
HAVINAn tavoitteena oli selvittää haitallisten vieraslajien haittojen laajuutta, leviämisväyliä Suomeen ja Suomesta sekä parhaita torjuntakeinoja jo asettuneille vieraslajeille. Hankkeessa luotiin malli torjuntatoimien kustannusten arviointiin ja selvitettiin potentiaalisia, uusia rahoitusmekanismeja ja -keinoja haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien ja uhkien torjumisen rahoittamiseksi. Hankkeessa tuotettiin myös ensimmäinen kansallinen vieraslajiportaali (oli käytössä 2014-2020), joka kokoaa valtakunnallisesti hajallaan olevan vieraslajitiedon yhteen osoitteeseen. HAVINA–tutkimushanke on tuottanut yhteensä 13 tutkimuksen osaraporttia tai julkaisua. HAVINA-hanke on tuottanut tietoa useisiin julkaisuihin, esitelmiin ja tiedotteisiin. Lisäksi HAVINAn tuloksia on hyödynnetty kansainvälisissä työryhmissä ja kansallisissa lausunnoissa.
Hankkeen yhtenä päätuloksena tuli monista osatöistä esille vieraslajitiedotuksen lisäämisen tärkeys. Myös torjuntatoimien koordinoinnissa ja kansalaisten aktivoinnissa tiedottamisella on tärkeä rooli. Uusien tai nykyisten vieraslajien leviämisen estämisessä kaikkien käytännön toimijoiden ja kansalaisten valppaus on tärkeää: ympäristöä on tarkkailtava ja toimiin on ryhdyttävä heti, kun havaitaan jonkin lajin leviävän hallitsemattomasti.
HAVINA-hankkeessa laadittiin runsaasti suosituksia, jotka hankkeeseen osallistuneet tahot laativat omaan vastuukokonaisuuteensa liittyen. Loppuraportin ensimmäiseen lukuun on koottu suurin osa suosituksista (84 kpl) jaoteltuna kohderyhmittäin ja aihepiireittäin. Suurin osa suosituksista kohdistuu suunnittelijoille ja käytännön toimijoille. Runsaasti suosituksia laadittiin myös päättäjiä ja lainsäätäjiä varten. Näissä suosituksissa korostuivat mm. resursoinnin ongelmat, jotka vaarantavat vieraslajityön jatkuvuuden. Tätä parantamaan ehdotettiin ministeriöiden (YM ja MMM) välisen yhteistyön kehittämistä ja koordinointia vieraslajityössä. Käytännön tason suosituksissa esitettiin eri alan toimijoille menetelmiä vieraslajien tunnistamiseksi ja leviämisen torjumiseksi sekä yleisemmin että lajikohtaisesti. Näissä suosituksissa, kuten kaikissa laadituissa suosituksissa kautta koko hankkeen, korostui erityisesti tiedon keräämisen ja tiedottamisen merkitys vieraslajityössä.
HAVINA-tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus (SYKE) / hankkeen vastuullinen johtaja Maiju Lehtiniemi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL)/ hankevastaava Lauri Urho, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / hankevastaavat Jaakko Heikkilä (taloustutkimus) ja Sirkka Juhanoja (kasvintuotanto, puutarha), Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus/ hankevastaava Hanna Koivula, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira/ hankevastaava Salla Hannunen, Institute for European Environmental Policy (IEEP) alihankkijana SYKE:lle/ hankevastaava Marianne Kettunen, Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL/ hankevastaava Tapani Veistola sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus / hankevastaava Leena Lehtomaa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2012–2014 oli n. 860 000 euroa. Siitä hankkeen päärahoittajan, maa- ja metsätalousministeriön, osuus oli 430 000 euroa. Hankeosapuolten omarahoitusosuudet olivat: SYKE 50%, RKTL 50%, MTT 50%, Luomus 30%, Evira 50%, SLL 20% ja VAR-ELY 50%
Osahankkeet: