VISEVARIS
Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitusjärjestelmän ja riskinarvioinnin kehittäminen
Vieraslajeja pidetään uhkana maailman meriekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Vieraslajien yksilöitä saapuu Suomenkin rannikolle ihmistoiminnan seurauksena vuosittain. Suurin osa lajeista on harmittomia, mutta osalla vieraslajeista on ekologisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti haitallisia vaikutuksia. Varhainen havainnointi on tällä hetkellä satunnaista ja uuden lajin saapuminen saatetaan havaita vasta jopa vuosien viiveellä. Vieraslajien torjunta, haittojen minimointi ja uhkien arviointi edellyttää varhaisvaroitusjärjestelmän ja seurannan kehittämistä. Kaikkia lajeja ei kuitenkaan voida, eikä edes tarvitse torjua; osaa voidaan ehkä hyödyntääkin. Eri vieraslajien aiheuttamia riskejä on kuitenkin syytä arvioida ja riskinarviointijärjestelmän kehittäminen on erittäin tarpeellista.
Mustatäplätokko. Kuvaaja: Lauri Urho, RKTL.
Ihmistoiminnan seurauksena merialueellemme saapuu jatkuvasti vieraita lajeja ja saapumisvauhti on kiihtynyt viimeisen 30 vuoden aikana, etenkin laivaliikenteen kasvun ja uusien kanavien avauksen seurauksena. Itämeressä on havaittu noin 120 vieraslajia, joista noin 80 on asettunut tänne pysyvästi. Suomen merialueella vuosittain esiintyviä vieraslajeja on 23, mistä 5 lajia on luokiteltu kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallisiksi. Yksittäisiä havaintoja vieraslajeista tehdään ajoittain, mutta varsinkin kohdennettu vieraslajitutkimus on edesauttanut uusien lajien löytymistä.
Hankkeen tavoitteet
- Nykyseurantojen arviointi sen suhteen miten hyvin niissä havaitaan vieraslajeja. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten jo saapuneet vieraslajit on havaittu.
- Ehdotus seurantojen kehittämisestä kattamaan sekä ajallisesti että paikallisesti jo saapuneet ja potentiaalisesti saapuvat vieraslajit.
- Kuvallisen vieraslajitunnistusoppaan laatiminen.
- Varhaisvaroitus- ja informaatiojärjestelmän (VVJ) kehittäminen.
- Riskinarvioinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa.
Hankkeen hyödyt
- Hanke auttaa kehittämään ja monipuolistamaan nykyisiä seurantoja, jotta vieraslajit havaittaisiin paremmin. Kohdistettu seuranta on ehdoton edellytys varhaisvaroitus- ja informaatiojärjestelmän kehittämiselle. Hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä , jotta kehitettävä järjestelmä toimisi yhteydenpitoväylänä muihin Itämeren valtioihin.
- Kuvallinen tunnistusopas vieraslajeista julkaistaan internetissä palvelemaan kaikkia vieraslajeista kiinnostuneita tai niiden parissa työskenteleviä.
Yhteistyötahot
VISEVARIS projektin toteuttavat yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus. Molemmat tahot osallistuvat oman erikoisosaamisensa puitteissa, RKTL vastaten kaloista ja SYKE muista vesieliöistä. Hankkeen keskeisiä lähteitä ovat kansainvälinen kirjallisuus ja kotimaisten sekä kansainvälisten asiantuntijoiden kuuleminen. Hanketta rahoittavat MMM, RKTL sekä SYKE. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Johanna Niemivuo-Lahti sekä Jaana Kaipainen MMM:stä, Markus Helavuori Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista, Prof. Erkki Leppäkoski Åbo Akademista, sekä Kirsti Tarnanen-Sariola Satamaliitosta.
Merirokko. Kuvaaja: Maiju Lehtiniemi, SYKE Merikeskus.
Hankkeen kesto 2010-2011
Hankkeen loppuraportti
Urho, L. ym. 2012. Merialueemme vieraslajien seurannan, varhaisvaroitus-järjestelmän (VVJ) ja riskinarvioinnin kehittäminen. RKTL:n työraportteja 30/2012. 21 s.
Vastaava tutkija:
- Vieraskalalajit: Lauri Urho, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. E-mail: etunimi.sukunimi@luke.fi.
- Muut vieraslajit: Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, Merikeskus (SYKE). E-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi.
Muut tutkijat:
- Riikka Puntila, Jussi Pennanen, Richard Hudd (RKTL)
- Reetta Ljungberg (SYKE)
Alkuperäinen lähde:
www.rktl.fi /kala/itameritutkimukset/itameren_tila_vaikutukset/vieraslajien_varhaisvaroitusjarjestelma_visevaris/merialueemme_vieraslajien_seurannan.html. Poimittu 26.11.2015.