Outokuoriainen (Thylodrias contractus)

Outokuoriainen
(Thylodrias contractus)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Outokuoriainen (Thylodrias contractus) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Outokuoriainen (Thylodrias contractus) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Kovakuoriaiset (Coleoptera)
                • Erilaisruokaiset (Polyphaga)
                  • Jumimaiset (Bostrichoidea)
                    • Haaskakuoriaiset (Dermestidae)
                      • Trinodinae
                        • Thylodriini
                          • Thylodrias
Kuva: Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0
Outokuoriainen (Thylodrias contractus) - Ritva Talman, Luomus, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Outokuoriainen on hyönteiskokoelmien paha tuholainen. Naaraskuoriainen on siivetön, 4-5 mm pitkä, ruskea ja toukkamainen. Koiras on pienempi, n. 2-3 mm pitkätuntosarvinen ja -jalkainen kovakuoriainen, jonka vaaleanruskeat peitinsiivet ovat kärkiosastaan haarautuneet. Ruosteenruskea toukka on 4-5 mm pitkä, häirittynä se kiertyy kerälle muistuttaen kaarevaa makkaraa. Toukan jokaisen ruumiinjaokkeen takaosassa on lyhyiden tiheiden karvojen muodostama reunus, mutta siltä puuttuvat pidemmät sukaset, joita muilla haaskakuoriaisten heimon toukilla on peräpäässään.

Alkuperä ja levinneisyys

Outokuoriainen on alunperin aasialainen laji ja se on levinnyt ihmisen mukana ympäri maapalloa.

Levinneisyys Suomessa

Laji esiintyy Suomessa ainoastaan sisätiloissa ja se on melko harvinainen. Useimmat havainnot ovat pääkaupunkiseudulta, mutta lajia on tavattu myös muista suuremmista asutuskeskuksista aina Ouluun ja Kainuuseen asti. Koska lajin naaraat ovat lentokyvyttömiä, laji levinnee paikasta toiseen tavaroiden ja huonekalujen mukana.

Haitat

Lajin toukat voivat käyttää ravintonaan monenlaisia eläinperäisiä materiaaleja, kuten silkkiä, villaa, turkiksia, vuotia, höyheniä sekä kuolleita hyönteisiä. Asuntotuholaisena outokuoriaisen merkitys on epäselvä. Kuoriaisesta on hajalöytöjä pääasiassa kerrostaloista. Suomessa esiintymispaikoissa ei hyönteis-, lintu- ja nisäkäskokoelmia lukuun ottamatta ole todettu vahinkoja. 

Torjunta

Hyönteis- ja muut eläinkokoelmat sekä herbaariot pakastetaan alle -25 C asteen lämpötilassa viikon ajan. Asunnoissa ja varastoissa poistetaan kuolleet hyönteiset, ampiaiset ja muiden hyönteisten pesäjätteet ja muu orgaaninen jäte.

Lisätiedot

Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. Kasvinsuojeluseura ry. ISBN:952-5272-61-3

Anon. 2005. Rohmut ja riesat -tuhohyönteisten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja 55:1-138. ISBN 951-9426-32-9.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula (MTT), Bengt Lindqvist (Luke) Jaakko Mattila (Luomus)