Bruchus pisorum (Chrysomelidae)
Herneellä elävä tanakka ja kupera kuoriainen, joka on tummasävyisen karvoituksen peitossa, jossa on valkoisia laikkuja.
3,4–4,5mm pitkä ja tanakka kuoriainen, jonka ruumis on tumma, vaaleanruskeakarvainen, ja pikkukilven edessä on valkoinen karvalaikku. Peitinsiipien keskellä 3.-5.-9. pisteviirujen välissä on poikittainen vaalea juova. Kupera, eteenpäin kapeneva kellomainen etuselkä (pronotum), isohko pää ja liikkuvainen niska. Lyhyet, vankat jalat. Takanilkan kynsijaoke 2 kertaa pidempi, kuin kahtia jakautunut 3. jaoke. Lyhyet peitinsiivet jättävät takaruumiin viimeisen selkäjaokkeen näkyviin, jossa valkoinen poikittainen ristikuvio mustalla pohjalla.
Naaras munii keskenkasvuisiin herneen palkoihin yhden tai pari munaa palkoa kohden. Munasta kehittynyt toukka käyttää hernettä ravinnoksi sisältäpäin ja lopulta koteloituu sen sisälle. Kehittynyt aikuinen lähtee herneestä 5 mm:n halkaisijan poistumisaukon kautta. Aikuinen käyttää luonnossa ravinnoksi mm. siitepölyä. Hyönteistä esiintyy varastoiduissa herneen siemenissä tai niistä jo aikuisina poistuneina, jolloin läsnäolosta kertovat vioittuneet herneet, joissa onpoistumisaukko. Hernepiilokas on potentiaalinen haitallinen herneen tuhoaja, jota ei vielä esiinny Suomessa merkittävästi tai vakituisesti, mutta mahdollisuudet sen leviämiselle siemenkaupan mukana ovat todelliset, koska munat, toukat ja aikuiset elävät siemenen sisällä. Aikuinen pystyy myös lentämään jopa viiden kilometrin matkoja etsiessään sopivaa isäntäkasvia, sekä mahdollisesti talvehtimaan luonnossa. Sillä on ollut kantoja Suomessa 1940-luvulla ja myös vuonna 2021 lajia havaittiin herneviljelmältä.
Ensisijaisestihernettä kasvavat viljelyspellot.
Lähteet:UK Beetle Recordings; https://www.coleoptera.org.uk/species/bruchus-pisorum
Jones, Richard. Beetles. London: William Collins, 2018.
CAB International. Invasive Species Compendium: https://www.cabi.org/isc/datasheet/9907
https://www.luke.fi/fi/uutiset/herneen-kylvosiemennaytteesta-loytyi-hernepiilokas
MMK, Inka Särkelä, Helsingin yliopisto
Tarkastanut: FM, Jaakko Mattila, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus