Kaspianmassiainen eli kaspianhalkoishalkainen (Hemimysis anomala) on Itämeressä vieraslajina elävä pienikokoinen massiäyriäinen. Naaraat kasvavat 11–16,5 mm:n pituisiksi, kun taas koiraat jäävät 8–10 -millisiksi. Kaspianmassiaisen väritys vaihtelee tummanpunaisesta vaaleankellertävään tai jopa läpinäkyvään. Eläin voi säädellä värin voimakkuutta supistamalla tai laajentamalla kromatoforejaan ympäristöolojen kuten lämpötilan ja valaistuksen mukaan.

Kaspianmassiaisen erottaa muista Itämeren massiäyriäisistä paitsii värityksestä, lajin pyrstön päättökilven eli telsonin muodosta. Kilven ulkopää on tasainen (ei terävä eikä lovettu), ja sen ulkokulmissa on selvät piikit. Tuntosarvien tyvilevyt ovat soikeahkot, suhteellisen lyhyet, ja pitkien sukasten reunustamat muuten paitsi ulkoreunoiltaan. Koiraiden takaruumiin kolmas, neljäs ja viides pleopodi ovat muita suuremmat.

Kaspianmassiainen on kotoisin Mustanmeren-Kaspianmeren alueelta eli Pontokaspian alueelta. Se on hyvin joustava ympäristön suolapitoisuuden suhteen, ja se elää alkuperäisenä niin Kaspianmeressä, Mustassameressä kuin niihin laskevissa joissakin, 0-19 promillen suolapitoisuuksissa. Laji viihtyy jopa 30 m syvyydessä ja muodostaa usein suuriakin parvia. Kaspianmassiainen on pääsiassa yöaktiivinen ja piilottelee päiväsaikaan pohjalla kivien ja kasvillisuuden suojissa.

Kaspianmassiaista istutettiin 1950- ja 1960-luvuilla Neuvostoliitossa Itä-Euroopan makeisiin vesiin kalojen ravintolähteeksi. Täältä laji on myöhemmin päässyt leviämään kanava- ja jokireittejä muualle Euroopan sisävesiin. Suomessa sitä tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 Lounaissaaristossa. 1990-luvun lopulla se levisi Saksaan, Alankomaihin ja Belgiaan ja 2004 Ranskaan. Se levisi myös Iso-Britanniaan todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana ja vuodesta 2006 sitä on esiintynyt paikoin runsaanakin Pohjois-Amerikassa Suurten järvien alueella. Vuonna 2007 lajia tavattiin myös Rhônen suistosta Välimeren rannikolta.

Laji esiintyy Etelä-Suomessa rannikkovesissä ainakin Helsingin ja Rauman välisellä alueella.

Kaspianmassiainen on kaikkiruokainen, omnivori. Poikaset syövät pääasiassa kasviplanktonia ja voivat vaikuttaa sen määrään ympäristössä. Kaspianmassiaiset saalistavat myös eläinplanktonia ja kilpailevat eläinplanktonin kanssa ravinnosta. Sisävesissä raakkuäyriäisten, vesikirppujen ja rataseläinten on havaittu vähentyneen kaspiaismassiaisen saapumisen seurauksena.

Kaspianmassiainen kilpailee planktonravinnosta myös kalanpoikasten kanssa, mikä vaikuttaa kalanpoikasten selviytymiseen ja sitä kautta koko eliöyhteisön rakenteeseen. Sen saapuminen uuteen elinympäristöön kasvattaa ravintoketjujen pituutta ja voi täten peraatteessa lisätä haitallisten aineiden kertymistä ylemmille trofiatasoille ja sitä kautta lopulta myös ihmiseen. Havavinnot ja ennustet näistä vieraslajivaikutuksista koskevat kuitenkin sisävesiä, eivätkä välttämättä koske Itämeren ekosysteemiä, jossa kaspianmassiaisen rooli lienee marginaalinen.

Luontoportti: Kaspianmassiainen

GB Non-native Species Information Portal: Bloody-red mysid factsheet

NOBANIS Fact Sheet: Hemimysis anomala