MäntyankeroinenVieraslaji

Bursaphelenchus xylophilus

Vieraslajiluokittelusta

Karanteenituhooja


Yleiskuvaus

Mäntyankeroinen (Bursaphelenhus xylophilus) on kasvinterveyslainsäädännön tarkoittama karanteenituhooja, jonka esiintymistä epäiltäessä on otettava yhteyttä Ruokavirastoon.

Mäntyankeroinen on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa useat mäntylajit ovat kehittyneet sille kestäväksi. Meidän mäntymme on erittäin herkkä tälle mikroskooppisen pienelle sukkulamadolle ja kaikki havupuut jättiläistuijaa lukuun ottamatta ovat mahdollisia isäntiä. Varsinaista lakastumistautia mäntyankeroinen aiheuttaa vain alttiilla mäntylajeilla. Tauti siirtyy puusta toiseen hyönteisten mukana. Meillä vektorina voisivat toimia Monochamus-suvun tukkijäärät kuten suutari ja ranskanräätäli, jotka iskeytyvät lisääntymään vastakuolleisiin tai huonokuntoisiin puihin. Vastakuoriutuneet aikuiset tukkijäärät nakertelevat mäntyjen neulasia ja oksia ja näin sukkulamato leviää terveisiin mäntyihin. Levintä tapahtuu kuitenkin pääosin muninnan yhteydessä kuolleisiin havupuihin.

Mäntyankeroinen on aiheuttanut pahoja tuhoja Pohjois-Amerikan, Aasian ja Portugalin havumetsissä, ja se voisi elää männyissä myös Suomessa.


Tunnistaminen

Mäntyankeroinen on mikroskooppisen pieni, noin millimetrin mittainen sukkulamato, jota ei voi ha­vaita silmävaraisesti. Ne tukkivat lisääntyessään puun pihkatiehyet ja pihkanerityksen heikentyessä puut altistuvat monille tuhoeliöille. Mäntyankeroisen saastuttaman puun neulaset joko kellastuvat tai muuttuvat punaruskeiksi. Sai­rastunut puu muistuttaa hyvin paljon kuivuuteen kuollutta puuta, jossa neulaset ovat vielä kiinni.

Mäntyankeroinen voi säilyä hengissä kuivassakin puuaineessa pitkään ja se kestää alhaisia lämpötiloja (-17 °C). Mäntyankeroinen vaatii kehittyäkseen yli 9,5 °C lämpötilan, mutta lisääntyy nopeasti vasta yli 25 °C lämpötilassa. Sillä on neljä toukka-astetta ja uusiin puihin se pystyy siirtymään kestotoukkana hyönteisvektorin avulla. Siirron onnistuttua se lisääntyy suotuisissa oloissa nopeasti ja valtaa rungon, oksat ja juuriston, jolloin puu kuivuu nopeasti aiheuttaen tyypilliset lakastumisoireet. Kuolevien mäntyjen rungot puolestaan ovat sopivia munintapaikkoja jäärille, jotka saavat ankeroistartunnan ja kiertokulku jatkuu.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Mäntyankeroinen on kotoperäinen laji Pohjois-Amerikassa (Meksikosta Kanadaan), josta se on levinnyt saastuneen puutavaran mukana Itä-Aasiaan (Japani, Kiina, Taiwan ja Etelä-Korea) ja Eurooppaan (Portugalissa ja Madeiran saarella).

Suomessa mäntyankeroista ei esiinny metsissä, vaikka vuosittain eläviä mäntyankeroisia löydetään puutavarasta tai puisesta pakkausmateriaalista.
 


Haitat

Mäntyankeroinen voi aiheuttaa laajoja metsätuhoja. Suotuisissa olosuhteissa lisääntyy nopeasti ja valtaa koko puun tappaen sen. Suomen viileissä oloissa (kuukauden keskilämpötilat alle 20 °C) mäntyankeroisen lisääntyminen olisi hidasta ja suurin osa elävien puiden tartunnoista jäisi oireettomiksi ja siten erittäin vaikeasti havaittaviksi.

Mäntyankeroisen mahdollinen löytyminen metsästä käynnistäisi laajan torjuntakampanjan ja vaikuttaisi puutavarakauppaan.


Torjuntakeinot

Mäntyankeroisen torjunta metsästä on vaikeaa. Metsätalouden kannalta tärkein keino torjua mäntyankeroista on estää sen pääsy maahamme ja metsään. Mäntyankeroisen leviämisen estämiseksi maahan tuotavalle havupuutavaralle ja puiselle pakkausmateriaalille on asetettu tuontirajoituksia niihin liittyviä tarkastuksia. Tästä huolimatta mäntyankeroista tavataan vuosittain maahantuotavassa puisessa pakkausmateriaalissa.

Mäntyankeroisen varalta on Suomessa tehty valmiussuunnitelma. Euroopassa laji elää Portugalissa, jonne se levisi pakkausmateriaalin mukana. Tällä hetkellä kaikki Portugalista tuleva tavara, jossa saattaa olla puisia elementtejä, kuten puisia pakkauslavoja, on Ruokaviraston eritystarkkailussa.


Mitä minä voin tehdä?

Havainnot tai epäilyt mäntyankeroisen tappamista männyistä ilmoitetaan Ruokavirastoon osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi.


Kuvaustekstin laatijat

Ruokavirasto ja Antti Pouttu (Luke) - päivitetty 2016, 2017, linkit päivitetty 2020

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: mäntyankeroinen
Tieteellinen nimi: Bursaphelenchus xylophilus
Vakiintuneisuus: Ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa

  • Karanteenituhooja
Havaintokartta