Krysanteemin suonimiinajakärpänen (Liriomyza huidobrensis)

Krysanteemin suonimiinajakärpänen
(Liriomyza huidobrensis)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Kaksisiipiset (Diptera)
                • Kärpäset (Brachycera)
                  • Schizophora
                    • Opomyzoidea
                      • (Agromyzidae)
                        • Phytomyzinae
                          • Liriomyza

Luonnehdinta

Liriomyza huidobrensis on hyvin pieni mustakeltainen kovertajakärpänen, jonka toukat vaurioittavat mm. monien merkittävien viljelykasvien lehtiä. Suomessa sitä tavataan vain sisätiloista (kasvihuoneet ym.).

Tunnistaminen

Liriomyza huidobrensis on erotettavissa useimmista Suomesta tavatuista Liriomyza-lajeista seurvaavien ominaisuuksien yhdistelmän perusteella: scutellum (pikkukilpi) keltainen; mesonotum (keskiselkä) tumma scutellumiin asti ja väriltään musta ilman voimakasta harmaata kehnää; tuntosarven kärkijaoke osin tummentunut, ei kokonaan kirkkaankeltainen; siiven pituus yli 1.75 mm. Liriomyza flaveola-ryhmän lajit, varsinkin Liriomyza infuscata, ovat kuitenkin samantapaisia (Zlobin 2003, Papp & Černý 2017). Uusien Liriomyza-löytöjen määritys on syytä tarkastaa koiraan sukupuolielinten rakenteista. Modernit vertailukuvat koirasgenitaaleista löytyvät esimerkiksi kirjasta Papp & Černý (2017).

2000-luvun DNA-sekvensointitulosten perusteella on huomattu, että aikaisemmin Liriomyza huidobrensis-lajiksi tulkittu [MX.5075783] on erillinen laji, joka elää mm. herneillä (Scheffer 2000, Takano ym. 2008). Näiden lajien erottaminen on toistaiseksi mahdollista vain DNA-sekvenssien perusteella (Scheffer ym. 2014).

Alkuperä ja levinneisyys

Krysanteemin suonimiinaaja­kärpänen on alun perin eteläamerikkalainen laji. Alkuperäiseltä levinneisyysalueeltaan se on levinnyt muihin maanosiin pääasiassa krysanteemin mukana. Euroopassa sitä esiintyy pysyvästi Välimeren alueella sekä Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Pohjoismaissa krysanteemin suonimiinaaja­kärpästä ei esiinny pysyvästi.

Levinneisyys Suomessa

Krysanteemin suo­nimiinaajakärpäsiä tavataan Suomen kasvihuoneviljelmillä vuosittain. Miinaajakärpäset leviävät kasvien mukana, joten Suomeen tuotava kasvihuonekasvien taimiaineisto, leikkokukat ja ruukkukasvit voivat levittää miinaajakärpäsiä. 

Elintavat

Liriomyza huidobrensis on kovertajakärpäseksi poikkeuksellisen moniruokainen. Ravinnoksi kelpavat yli 50 kasviheimon edustajat. Joukossa on monia merkittäviä viljelykasveja kuten juurekkaat, kelta- ja valkosipuli, herneet ja pavut, kaalit ja salaatit, porkkana, selleri, krysanteemit, gerberat, retiisit, kurpitsat, malvat, paprikat ja chilit ja peruna sukulaisineen (Weintraub ym. 2017).Toukka tekee ravintokasvin lehteen käytävän, jossa on usein sivuhaaroja. Käytävän levein osa seuraa usein lehtisuonia. Jos lehdessä on paljon koverteita, käytävät voivat sulautua yhtenäiseksi läiskäkoverteeksi, jonka kohdalla lehden ylä- ja alapinta ovat kokonaan irti toisistaan. Paksuissa lehdissä toukka syö pääasiassa lehden yläpinnan puoleista kudosta.

Haitat

Krysanteemin suonimiinaaja­kärpäsen toukkien syömät miinat muodostavat koukeroisia kuvioita kasvien lehtiin. Jos toukkia on paljon, miinat yhtyvät laikuiksi. Ne vähentävät lehtien yhteyttävää pinta-alaa ja pilaavat koristekasvien ulkonäön.

Myös aikuiset saattavat viottaa kasveja: naaraat puhkovat munanasettimellaan lehtiin pieniä reikiä, joista kärpäset juovat rei'istä tihkuvaa kudosnestettä. Reiät altistavat kasvit taudeille.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Ruokavirasto - linkit päivitetty 2020 & Jere Kahanpää, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, 2020.