VuoristokellosammakkoVieraslaji

Bombina variegata

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) Vuoristokellosammakko on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.


Yleiskuvaus

Vuoristokellosammakko elää erilaisissa metsäympäristöissä, purojen ja jokien lähistöillä sekä erilaisilla kosteikoilla. Elinikä voi olla yli 10 vuotta. Suomessa havaittujen vuoristokellosammakkojen on epäilty olevan kellosammakkoja (Bombina bombina), eikä täyttä varmuutta lajista ole.


Tunnistaminen

Vuoristokellosammakko on kellosammakoihin (Bombinatoridae) kuuluva pieni sammakkolaji, jonka pituus kuonosta peräaukkoon on alle 5 cm. Sen nystermäisen selkäpuolen väritys saattaa vaihdella harmaasta ruskean kautta oliivinvihreään. Vatsapuoli on räikeän keltainen tai oranssi ja siinä on tummia kuvioita. Häirittynä vuoristokellosammakko nousee takajaloilleen tai heittäytyy selälleen ja esittelee vatsapuoltaan varoitukseksi häiritsijöille. Lajin ihoeritteet ovat myrkyllisiä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Lajin luontainen esiintymisalue ulottuu laajalti Keski- ja Itä-Eurooppaan. Lajia esiintyy myös vuoristossa, jossa olosuhteet ovat lähempänä Suomen oloja. Suomea lähimmät luontaiset elinalueet ovat Etelä-Ruotsissa, Tanskassa, Latviassa ja Liettuassa. Suomesta on tehty yksi valokuvista varmistettu havainto vuonna 2015 Lounais-Suomesta, Paimiosta. Suomen vuoristokellosammakkojen on kuitenkin myöhemmin epäilty olevan todellisuudesta kellosammakkoja eikä täyttä varmuutta lajista ole. Lajilla vaikuttaa olevan yksi melko vakiintunut esiintymisalue Suomessa. Sen kyky selviytyä ja levitä laajemmalle Suomen luonnossa on epävarmaa, sillä lajin luontaisen levinneisyyden pohjoisraja on huomattavasti Suomea etelämpänä.


Haitat

Uuden lajin levittäytymiseen liittyy aina saalistukseen, kilpailuun, tauteihin tai loisiin liittyviä riskejä alkuperäisille lajeille. Sammakoiden leviämisessä erityisen riskin muodostavat sammakkoeläinten levittämät taudit. Taudit eivät leviä nisäkkäisiin, esimerkiksi ihmiseen, mutta tartuttavat sammakkoeläimiä ja matelijoita. Erityisen vahingollinen on ollut kytridiomykoosi-sienitauti eli Batrachochytrium dendrobatidis (Bd), joka on hävittänyt lajeja ja populaatioita useilta alueilta. Tauti ei ole vielä levinnyt Suomeen. Myös ranavirusten (Ranavirus-suku) aiheuttama tauti tarttuu sammakkoeläimiin ja matelijoihin ja saattaa aiheuttaa kuolemaan johtavaa sairastumista. Alkueläimistä Amphibiocystidium-tyyppiset lajit myös aiheuttavat sammakkoeläimissä sairastumista ja kuolemia.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.


Lisätiedot

Sammakkolampi. 2025. Vuoristokellosammakko.


Kuvaustekstin laatijat

MMM (2017, päivitys 2019), Luke (päivitys 2026)

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: vuoristokellosammakko
Tieteellinen nimi: Bombina variegata
Vakiintuneisuus: Tuntematon

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta