Uunitoukka (Thermobia domestica)

Uunitoukka
(Thermobia domestica)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • Kuusijalkaiset (Hexapoda)
            • Hyönteiset (Insecta)
              • Kolmisukahäntäiset (Zygentoma)
                • Lepismatidae
                  • Ctenolepismatinae
                    • Thermobia

Luonnehdinta

Uunitoukka on vähän yli sentin mittainen, siivetön, suomupeitteinen ja ruumiinmuodoltaan vanttera hyönteinen. Väritykseltään se on harmaankellertävä ja sillä on selässä tummanruskeita poikkiraitoja ja läiskiä. Tuntosarvet ovat pitkät. Keskiruumis on leveä ja takaruumis on suhteellisen lyhyt. Takaruumiin kärjessä on kolme pitkää perälisäkettä, joiden lisäksi on 2-3 paria stylus-lisäkkeitä.

Koko: aikuisen pituus noin 12 mm (ilman perälisäkkeitä).

Toukka on aikuisen kaltainen, koska muodonmuutos on vähittäinen.

Tunnistaminen

Uunitoukka on väritykseltään kirjavampi sekä kooltaan pidempi ja leveämpi kuin yleinen sokeritoukka ([MX.231375]).

Levinneisyys Suomessa

Uunitoukka tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1930-luvulla. Se on selvästi harvinaisempi kuin sokeritoukka.

Elinympäristö

Esiintyy sisätiloissa. Uunitoukka tarvitsee lisääntyäkseen korkean lämpötilan, vähintään 25 C° astetta. Se viihtyy parhaiten 37 C° asteen lämpötilassa.

Useimmin uunitoukkaa tavataan leipomoissa, ravintoloissa ja muissa paikoissa, joissa on lämpöä kehittäviä koneita ja tarjolla tärkkelyspitoista ruokaa. Tämän takia sitä on esiintynyt esim. kartonkitehtaissa. Asuintaloissa sitä tavataan harvoin.

Elintavat

Käyttää ravinnokseen kaikenlaista eloperäistä ainesta.

Haitat

Yleisesti ottaen suhteellisen harmiton, mutta suurina määrinä esiintyessään voi tuottaa haittaa. Uunitoukka on esiintyessään runsaslukuinen ja muodostaa suurempia populaatioita kuin sokeritoukka, joten sen vuoksi se on todennäköisesti sitä haitallisempi.

Uunitoukka pystyy käyttämään ravintonaan paperia, puuvillaa, silkkiä ja jopa viskoosia, joten tällaiset materiaalit voivat olla uhattuina.

Torjunta

Pesu- ja sosiaalitiloista uunitoukka voidaan torjua käsittelemällä nämä sumutteilla kerran viikossa kuutena peräkkäisenä viikkona, esimerkiksi illalla tilojen viimeisen käytön jälkeen. Käsittelyn jälkeen tilat pidetään suljettuina yli yön.

Kuvauksen laatijat

Irmeli Markkula (MTT), Bengt Lindqvist (Luke), Jani Järvi (Luomus)