Aasianherhiläinen

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Aasianherhiläinen on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Aasianherhiläinen on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva, eurooppalaista herhiläistä (Vespa crabro) vähän pienempi, tumma myrkkypistiäisiin lukeutuva hyönteinen. Aasianherhiläinen on peto, joka voi aiheuttaa vakavaa haittaa mehiläistarhaukselle saalistamalla kesymehiläisiä.  Eurooppalaiset mehiläiset eivät ole sopeutuneet aasianherhiläisen saalistukseen. Ne lentävät pesiensä lähellä hitaasti, jolloin ovat helppoja saaliita. Mehiläisten lisäksi aasianherhiläinen syö muita hyönteisiä, hedelmiä ja marjoja. Ihmiselle se voi olla vaarallinen puolustaessaan pesäänsä. Aasianherhiläisen suuret pesät ovat yksivuotisia ja vain yhdyskunnan kuningatar talvehtii.

Aasianherhiläinen on iso tumma myrkkypistiäinen. Se on hieman pienempi kuin Suomessa alkuperäisenä esiintyvä herhiläinen: kuningatar voi olla 30 mm, koiras 25 mm ja työläinen 20 mm pitkä. Keskiruumis on samettisen musta tai tumman ruskea, ja takaruumis on musta ohuin keltaisin vöin. Vain neljäs takaruumiin jaoke on kokonaan keltainen, joten keltaista on vähemmän kuin herhiläisellä. Keltaiset nilkat muuten mustissa jaloissa erottavat sen herhiläisestä. Aasianherhiläisen pesä on iso (jopa 90 cm) ja usein korkealla lehtipuussa, mutta voi olla myös rakennuksessa. Keski-Euroopassa aasianherhiläinen on aktiivinen huhtikuusta marraskuulle.

Aasianherhiläisestä ei ole vahvistettuja havaintoja Suomesta, eikä lähialueilta. Meillä kuitenkin esiintyy hieman aasianherhiläisen kaltaisia lajeja, kuten esim. Euroopan suurin (2,2–3,5 cm) ampiainen, eli herhiläinen (Vespa crabro). Suomessa yleinen jättipuupistiäinen (Urocerus gigas) on hyvin samannäköinen ja -kokoinen kuin aasianherhiläinen, mutta on vaaraton ihmiselle. Koska kotoisemmat pistiäislajit ovat todennäköisempiä, tunnistamisessa on syytä olla tarkkana ja kiinnittää erityisesti huomiota jalkojen ja takaruumiin väreihin.

Vertailevia tietoja ja kuvia löytyy seuraavilta nettisivuilta (vinkkinä aasianherhiläinen = Asian hornet, herhiläinen =European Hornet ja jättipuupistiäinen = Giant woodwasp):

• Vespa-Watch. Hornet Identification.  

• Rome, F., Muller, F. & Villemant, C. Identification Information Sheet. Possible areas of confusion between insects. Museum National d´Histoire Naturellle

• GB Non-native species secreteriat. Asian Hornet. Species Description

Mahdolliseen havaintoilmoitukseen on aina liitettävä mukaan valokuva ja havainnoijan yhteystiedot.

Vertaile aasianherhiläistä herhiläiseen, pensasampiaiseen ja jättipuupistiäiseen vieraslajien tunnistamista käsittelevässä pinkassa Pinkka-verkko-oppimisympäristössä.

Aasianherhiläistä ei ole tavattu Suomesta, eikä lähialueilla.

Aasianherhiläinen on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Eurooppaan levinnyt alalaji V. velutina nigrithorax lienee kotoisin Kiinasta, jossa ilmasto-olot vastaavat Etelä-Euroopan ilmastoa. Laji havaittiin ensimmäisen kerran Euroopassa Ranskassa vuonna 2004, minne se todennäköisesti päätyi Kiinasta maahantuotujen saviruukkujen mukana. Laji on jo vakinaistunut Ranskassa ja levinnyt sieltä muihin Välimeren maihin ja pohjoisessa Saksaan ja Hollantiin asti. Lisäksi siitä on tehty havaintoja Iso-Britanniassa, Belgiassa, Georgiassa, Luxemburgissa ja Irlannissa.

Paikallisesti se leviää lentämällä ja pitempiä matkoja ihmisen tahattomalla avustuksella. Aasianherhiläiset selviävät hyvin pitkistäkin kuljetusmatkoista, sillä hedelmöittyneet aasianherhiläiskuningattaret voivat talvehtia pitkiä aikoja kauppatavaran tai pakkausmateriaalien seassa esimerkiksi konteissa, ruukuissa, rakennus- tai puumateriaaleissa.

Aasianherhiläinen aiheuttaa vakavaa haittaa mehiläistarhaukselle saalistamalla kesymehiläisiä. Aasiassa laji voi tuhota kolmasosan sikäläisen mehiläisen yhdyskunnasta ja eurooppalaisilla mehiläisillä tuhot voivat olla vielä suuremmat, koska ne eivät ole sopeutuneet aasianherhiläisen saalistukseen. Mehiläisten ja muiden pistiäisten, kuten kimalaisten lisäksi aasianherhiläiset saalistavat muita hyönteisiä. Tämän seurauksena aasianherhiläinen voi vaikuttaa ekosysteemipalveluihin vähentämällä pölytystä.

Ihmiselle aasianherhiläisen pistot ovat tuskallisia ja ampiaisenpistolle herkkä voi jopa kuolla pistoihin.

Aasianherhiläisen torjunnassa on käytetty erilaisia syöttejä ja pyydyksiä sekä pesien hävittämistä. Pesien hävittäminen on kuitenkin kallista ja vaikeaa, koska ne sijaitsevat usein korkealla puussa. Pelkästään Ranskassa pesien hävittämisen arvioidaan kustantavan miljoonia euroa vuosittain. Koska lajin hävittäminen on hyvin hankalaa, on ensisijaisen tärkeää estää lajin saapuminen Suomeen.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

• CABI: Vespa velutina (Asian hornet) 
• EPPO: Vespa velutina 

Barbet-Massin, M., Salles J-M & Courchamp, F. 2020. The economic cost of control of the invasive yellow-legged Asian hornet. NeoBiota 55: 11-25. 

Requier, F., Rome, Q., Chiron, G. et al. 2019. Predation of the invasive Asian hornet affects foraging activity and survival probability of honey bees in Western Europe. Journal of Pest Science 92: 567–578. 

Rojas-Nossa, S.V., Calviño-Cancela, M. 2020.The invasive hornet Vespa velutina affects pollination of a wild plant through changes in abundance and behaviour of floral visitors. Biological Invasions 22: 2609–2618.