Piinahelmikki

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Piinahelmikki on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Piinahelmikki on asteri- eli mykerökukkaiskasveihin kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on nykyisin tavattavissa laajalti lämpimänlauhkeilla, subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Laji haittaa karjataloutta valloittamalla laidunmaita ja myrkyttämällä kotieläimiä sekä piinaa ihmistä aiheuttamalla jopa hengenvaarallisia allergiaoireita. Laji on tavattu Euroopassa vain pari kertaa satunnaisvieraana.

Alkuperäisillä esiintymisalueillaan piinahelmikki jää usein alle metrin korkeaksi, mutta tulokasalueillaan venähtää jopa yli kaksimetriseksi. Piinahelmikillä on syvälle tunkeutuva paalujuuri, haarova varsi ja sirosti pariliuskaiset lehdet. Lukuisat valkoiset mykerökukinnot ovat vain alle puoli senttiä leveitä.

Piinahelmikki on kotoisin Etelä- ja Väli-Amerikasta, todennäköisimmin Meksikosta ja Keski-Amerikasta, mutta luontaista aluetta on enää mahdoton tarkasti rajata. Laji on levinnyt pääasiassa ihmisen avuitse itäiseen Pohjois-Amerikkaan, Karibian saarille, koko Etelä-Amerikkaan, trooppiseen ja eteläiseen Afrikkaan, Intian valtameren saarille, Intian niemimaalle, Kiinaan, Japaniin, Australiaan ja Tyynenmeren saarille – kaikkiaan yli 50 maahan. Vieraslajina piinahelmikki on erityisen runsas Intiassa ja Australian itäosissa. Euroopassa lajin yksittäisiä yksilöitä on tavattu Belgiassa (vuosina 1999 ja 2013) ja Puolassa (v. 1938), mutta se ei ole vakiintunut. Eurooppaa lähinnä lajia tavataan runsaampana Israelissa.

Piinahelmikki aiheuttaa haittaa karjataloudelle valtaamalla laitumia. Laji on myös karjalle myrkyllinen ja heikentää lihan ja maidon laatua. Lisäksi laji alentaa luontaisen lajiston monimuotoisuutta ja pienentää ravintokasvien tuotantoa niiden kasvua estäviä yhdisteitä tuottamalla.

Ihmisille elävän piinahelmikin koskeminen sekä lajin ilmassa leijuvat siitepöly ja kuihtuneista versoista muodostuva pöly aiheuttavat jopa kuolemaan johtavia ulkoisia ja sisäisiä allergiaoireita.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Piinahelmikin tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Piinahelmikkiä ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää piinahelmikin sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

• CABI: Parthenium hysterophorus (parthenium weed)
• DAISIE: Parthenium hysterophorus
• Wikipedia (en): Parthenium hysterophorus

Julkaisuja

• Adkins S, Shabbir A. 2014. Biology, ecology and management of the invasive Parthenium weed (Parthenium hysterophorus L.). Pest Management Science 70: 1023-1029. DOI:10.1002/ps.3708 | http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ps.3708/epdf

Riskianalyysit

• Randalla, Rod. 2001. Parthenium hysterophorus, risk assessment prepared for Australia. Pacific Island Ecosystems at Risk (PIER). [viitattu 17.3.2016]