Afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major)

Afrikanvesihäntä
(Lagarosiphon major)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Ilmoita havainto

Kuva: Malcolm Storey, BioImages the Virtual Fieldguide UK, CC-BY-SA-4.0
Afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major) - Malcolm Storey, BioImages the Virtual Fieldguide UK, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Alismatales
                      • Kilpukkakasvit (Hydrocharitaceae)
                        • Vesihännät (Lagarosiphon)
Kuva: RPS group Plc, ©
Afrikanvesihäntä (Lagarosiphon major) - RPS group Plc, ©

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Afrikanvesihäntä on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Afrikanvesihäntä (aiemmin afrikanvesirutto) on monivuotinen uposlehtinen vesikasvi, joka viihtyy lauhkeiden vyöhykkeiden viileähköissä vesissä. Laji on tavattu luonnossa useasta Euroopan maasta; Suomessa sitä on vain akvaariokasvina. Leviää tehokkaasti varren ja juuren palasista.

Tunnistaminen

Tämän monivuotisen uposlehtisen vesikasvin varsi on rento, hauras, 3-5 mm paksu ja jopa yli 5 m pitkä. Enintään 2 cm pitkät ja 3 mm leveät, puoliympyrän muotoon alaspäin kaartuvat lehdet sijaitsevat kierteisesti niin tiheässä, että verso saa makkaramaisen tai häntämäisen ulkonäön. Laji on kaksikotinen, ja ainoastaan emikasveja on tavattu alkuperäisen esiintymisalueen ulkopuolella. Pikkuruisissa, vedenpintaan asti työntyvissä kukissa on kolme punasävyistä verholehteä ja kolme valkoista terälehteä. Laji voi kasvaa jopa 6,5 metrin syvyydessä kirkkaassa vedessä, sameassa vedessä metrin syvyydessä.

Alkuperä ja levinneisyys

Afrikanvesihäntä on kotoisin eteläisestä Afrikasta. Vakiintuneena vieraslajina se on läsnä Euroopassa Britanniassa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Italiassa, muualla maailmassa ainakin Réunionin saarella ja Uudessa-Seelannissa; Australiasta laji onnistuttiin häätämään, mutta uusi asuttamisyritys on jo käynnissä. Viihtyy lauhkeiden vyöhykkeiden viileähköissä vesissä (optimaalinen veden lämpötila 20–23 °C, maksimi noin 25 °C).

Haitat

Aiheuttaa haittaa alkuperäiselle kasvillisuudelle sekä muulle eliöstölle (voi alentaa veden happipitoisuutta, jolloin kalat kuolevat) sekä heikentää vesialueiden käyttöarvoa.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Afrikanvesihännän tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Afrikanvesihäntää ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää afrikanvesihännän sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Julkaisuja

Lafontaine R-M, Beudels-Jamar RC, Delsinne T, Robert H. 2013. Risk analysis of the Curly Waterweed Lagarosiphon major (Ridley) Moss. - Risk analysis report of non-native organisms in Belgium from the Royal Belgian Institute of Natural Sciences for the Federal Public Service Health, Food chain safety and Environment. 57 p. Full-text in ResearchGate  [viitattu 18.3.2016]

Matthews J, Beringen R, Collas F, Koopman K, Odé B, Pot R, Sparrius L, van Valkenburg J, Verbrugge L, Leuven R. 2012. Knowledge document for risk analysis of the non-native Curly Waterweed (Lagarosiphon major) in the Netherlands. Reports Environmental Science 414. 43 sivua.  http://www.q-bank.eu/Plants/Controlsheets/KD_Lagarosiphon_final20121031.pdf  [viitattu 18.3.2016]

Kuvauksen laatijat

Terho Hyvönen (Luke) ja Arto Kurtto (Luomus) 2016; MMM 2019