PyhäiibisVieraslaji

Threskiornis aethiopicus

Vieraslajiluokittelusta

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Pyhäiibis on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.


Yleiskuvaus

Pyhäiibis on suuri valkoinen lintu, joka pesii yhdyskunnissa. Pesät ovat puissa, pensaissa tai maassa veden lähellä. Pyhäiibis pesii usein samoissa yhdyskunnissa haikaroiden ja merimetsojen kanssa. Poikasia kuoriutuu yleensä vain 1–2, vaikka munaluku on 2–5.

Pääelinympäristönä ovat kosteat niityt ja matalat kosteikot, mutta pyhäiibis voi etsiä ravintoa myös maatalousympäristöstä. Se on sopeutuvainen ja voi elää myös kaupunkialueilla. Pyhäiibis käyttää elinpiirinsä eri elinympäristöjä monipuolisesti.

Pyhäiibis on monipuolinen peto, jonka ravintona ovat lierot, hyönteiset, kalat, pikkunisäkkäät, sammakkoeläimet, nilviäiset, äyriäiset ja myös lintujen munat ja poikaset. Se voi jopa syödä rannoilla tai särkillä lintuyhdyskunnista kaikki munat. Se ruokailee yleisesti myös kaatopaikoilla syöden jätteitä.


Tunnistaminen

60–85 cm:n mittainen pääosin valkoinen lintu, jolla musta höyhenetön pää ja kaula, musta tukeva pitkä ja kaareva nokka sekä mustat jalat. Lennossa siipisulkien kärkien täplät muodostavat siiven takareunaan mustan juovan. Juhlapuvussa koristeelliset tertiaalit (kolme sisintä siipisulkaa) muodostavat siiven takaosaan mustan ”pölyhuiskun”.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Pyhäiibis on yleinen ja laajalle levinnyt lintu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Pesii myös Irakissa ja Iranissa. 1970- ja 1980-luvulla lukuisat eurooppalaiset eläintarhat yrittivät luoda alueillensa vapaasti liikkuvia pesiviä populaatioita. Länsi-Ranskaan niistä muodostui luonnossa eri puolilla pienissä yhdyskunnissa pesivä kanta, joka on nykyään yli 1 200 paria. Pesimättömiä, todennäköisesti tarha-alkuperää olevia lintuja on tavattu laajalti Euroopassa muun muassa Espanjassa, Hollannissa ja Englannissa. Georgiassa, Tanskassa ja Unkarissa on myös tehty yksittäisiä havaintoja. Suomessa tai lähialueilla niitä ei esiinny, eikä tämä eteläinen laji ole potentiaalinen leviäjä Suomen pesimälinnustoon.


Haitat

Monipuolisen ravintonsa ja lintuyhdyskunnissa aiheuttamansa tuhon takia pyhäiibis voi uhata monia alkuperäisiä, myös uhanalaisia, lajeja. Pyhäiibiksen saalistuksesta voivat kärsiä esimerkiksi sorsalinnut, kahlajat sekä lokit ja tiirat. Myös kasvillisuus voi kärsiä pesäpaikoilla, jonne kerrostuu suuri määrä ulosteita.

Ranskassa ollaan jossain määrin huolissaan kansanterveydestä, koska pyhäiibikset yöpyvät usein lähellä ihmisasutusta ja ruokailevat säännöllisesti kaatopaikoilla. Haittojen takia Ranskassa päätettiin vuonna 2008 hävittää laji luonnosta.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki pyhäiibistä, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Pyhäiibistä ei saa luovuttaa eteenpäin. Ilmoita aina pyhäiibishavaintosi.


Kuvaustekstin laatijat

Juha Tiainen (Luke) 2016; MMM 2019, päivitys Luke 2021

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: pyhäiibis
Tieteellinen nimi: Threskiornis aethiopicus
Vakiintuneisuus: Ei esiinny Suomessa

  • EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203),EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203)
Havaintokartta