Kuparisorsa

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Kuparisorsa on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kuparisorsa on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva sorsalintu. Kuparisorsa viihtyy pesimäaikana matalilla ja rehevillä sisämaan järvillä ja kosteikoilla. Talvehtimisalueet sijaitsevat usein matalilla merenlahdilla. Kuparisorsan pääravintoa ovat vesikasvit ja -hyönteiset. Kuparisorsan pesä kelluu vesikasvien suojassa. Kuparisorsa voi munia muiden vesilintujen pesiin. Se pesii jo vuoden ikäisenä. Yleensä sillä on vain yksi poikue vuodessa.

Kuparisorsa on hieman tavia (Anas crecca) isompi kokosukeltaja. Kuparisorsakoiras on pään seutua lukuun ottamatta juhlapuvussa kastanjanruskea. Päälaki on musta ja posket valkoisia. Nokka on huomiota herättävän sininen. Naaras on kauttaaltaan harmaanruskea, ainoastaan poski erottuu selkeästi vaaleana muusta ruumiista. Molemmilla sukupuolilla pyrstösulat ovat huomattavan pitkät ja usein sojottavat pystyssä linnun uidessa. Kuparisorsa painaa keskimäärin 310–795 g, pituus on 35–43 cm.

Kuparisorsan luontainen esiintymisalue kattaa itäisen Pohjois-Amerikan ja sen talvehtimisalueet sijaitsevat Yhdysvaltojen eteläosissa ja Väli-Amerikassa.

Ensimmäiset kuparisorsat tuotiin Eurooppaan, Iso-Britanniaan, 1940-luvulla. Lintutarhoista karanneista yksilöistä alkanut populaatio levisi ensin Irlantiin ja Belgiaan ja myöhemmin myös muualle Manner-Eurooppaan. Brittein saarilla kanta kasvoi huippuunsa 2000-luvun alussa, jolloin maassa arvioitiin olevan 6000 yksilöä. Ranskassa ja Hollannissa laji lisääntyy pienissä määrissä vuosittain. Vuonna 2022 kuparisorsasta on tehty useampia havaintoja Georgiassa, ja yksittäisiä Tanskassa.

Suomessa kuparisorsa havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1989.  Kaikkiaan Suomessa on tavattu 37 kuparisorsayksilöä. Pääosa havainnoista on tehty keväällä ja kesällä rannikon rehevillä merenlahdilla ja järvillä. Viimeisimmät havainnot lajista ovat Pietarsaaresta kesäkuussa 2011 ja Kokkolasta kesäkuussa 2022. 

Kuparisorsa risteytyy ja kilpailee samaan sukuun kuuluvan valkopääsorsan (Oxyura leucocephala) kanssa. Euroopassa uhanalainen valkopääsorsa on kärsinyt elinympäristöjen tuhoutumisesta ja metsästyksestä. Soitimella kuparisorsat ja risteymäkoiraat ovat huomattavasti aggressiivisempia kuin valkopääsorsakoiraat. Pitkällä tähtäimellä valkopääsorsakannan suurimmaksi uhaksi onkin arvioitu risteytyminen kuparisorsan kanssa.

Valkopääsorsakannan pelastamiseksi kuparisorsa on pyritty hävittämään valtaosasta Eurooppaa. Iso-Britanniassa kuparisorsan hävittäminen aloitettiin ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Vasta 2000-luvun aikana kuparisorsan kanta saatiin lähes poistettua tehokkaan metsästyksen takia. Manner-Euroopassa on viime aikoina monin paikoin aloitettu kuparisorsan hävittäminen valkopääsorsakannan suojelemiseksi.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki kuparisorsaa, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Kuparisorsaa ei saa luovuttaa eteenpäin. 

Ilmoita aina havaintosi kuparisorsasta Vieraslajit.fi-sivustolla.

CABI: Oxyura jamaicensis (ruddy duck)