Riisimaina

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Riisimaina on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Riisimaina kuuluu mainojen (Acridotheres) laajaan, monilajiseen sukuun. Laji asuttaa luonnollisesti avoimia ruohostomaita, pensaikkoisia alueita ja metsänreunoja. Nykyään laji on runsaimmillaan ihmisen vaikutuspiirissä kylissä, kaupunkien puistoissa ja maatalousalueiden reunamilla. Kaikkiruokaisena se pärjää hyvin erilaisissa olosuhteissa. Noin puolet riisimainojen ravinnosta koostuu hyönteisistä ja toinen puolikas hedelmistä, kasvinosista, lannasta sekä jätteistä.

Riisimaina on keskikokoinen, noin laulurastaan (n. 20 cm) kokoinen vahvajalkainen lintu. Höyhenpuvultaan laji on musta ja tummanharmaa. Linnun pää on väriltään musta, ja otsalla sijaitsevat höyhenet muodostavat töyhtön nokan päälle. Lyhyehkö pyrstö ja vahvat jalat tekevät linnusta töpäkän ja lihaksikkaan oloisen. Kontrastia mustanpuhuvaan yleisasuun antavat oranssinkeltaiset jalat ja nokka. Riisimainalla on siivissään isot valkoiset laikut, kuten monilla muilla saman suvun lajeilla, mutta ne näkyvät vain linnun lentäessä.

Riisimaina on kotoisin Kaakkois-Kiinasta ja lajin levinneisyysalue ulottuu Myanmarin, Laosin ja Vietnamin puolelle. Laji on hyvin suosittu häkkilintuna ja levinnyt laajemmaksi Kiinassa ihmisen toimesta. Tarhakarkulaisista lähtöisin olevia populaatioita tavataan nykyään muutamassa Euroopan maassa, Argentiinassa, Filippiineillä, Malesiassa, Singaporessa, Japanissa ja Indonesian eri saarilla. Pohjois-Amerikassa riisimaina oli laajalle levinnyt tarhakarkulainen ja istutettu laji, mutta tämän vieraslajin populaatiot on ilmeisesti onnistuttu hävittämään, eikä lajia enää tavata siellä. Euroopassa lajilla on Portugalissa sekä Espanjassa muutamia pysyviä populaatioita. Ilmeisesti myös Itävallassa lajia esiintyy. Ensimmäinen havainto lajista Euroopassa tehtiin Portugalissa 1997. Riisimainasta on myös satunnaisia havaintoja Saksasta ja Hollannista.

Aggressiivisena lintuna sen on havaittu häätävän paikallisia lajeja pois elinpiiriltään tai tuhonneen muiden lajien pesiä. Lajin esiintyminen vaikeuttaa kotoperäisten lajien esiintymistä kilpailun kautta.

Lajin leviäminen Suomeen on erittäin epätodennäköistä. Lajia ei ole tavattu Suomessa eikä sen asettuminen ja pysyvän jalansijan saaminen ole lähitulevaisuudessa todennäköistä.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.