Palsternakka (euroopanpalsternakka)

Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.

Palsternakka (Pastinaca sativa) on sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae) kuuluva kaksivuotinen ruohokasvi, jota sukulaisensa porkkanan (Daucus carota) tapaan viljellään juurikkaana. Ensimmäisenä vuotena palsternakalle kehittyy lehtiruusuke ja pääjuuri. Toisena vuotenaan se kukkii ja tuottaa siemeniä. Palsternakka lisääntyy ja leviää vain siemenestä. Siemenet leviävät luontaisesti 2–5 metrin päähän, mutta voivat esimerkiksi maa-ainesten, koneiden tai liikenteen mukana kulkeutua kauemmas. Villinä kasvavat palsternakat ovat jo etenkin Etelä-Suomen tienpientareilla ja joutomailla melko yleinen näky. Palsternakka suosii avoimia, valoisia kasvupaikkoja.

Suomessa esiintyy luonnossa mahdollisesti sekä viljelyperäistä paksujuurista ruokapalsternakkaa (var. hortensis Gaudin) että ohutjuurista niittypalsternakkaa (var. pratensis Pers.). Näiden taksonominen asema ja levinneisyys vaativat kuitenkin vielä selvittämistä.

Voimakastuoksuinen palsternakka kasvaa useimmiten 50–120 cm korkeaksi, mutta jopa parimetriseen palsternakkaan voi törmätä suotuisalla kasvupaikalla. Palsternakan pääjuuri on vaalean kellertävä, paksu ja pitkä. Ruodilliset lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on tavallisesti pitkulainen ja parilehdykkäinen. Noin 3–5 cm kokoiset lehdykät ovat sahalaitaisia ja päättölehdykkä on 3-liuskainen. Loppukesästä kukkivan palsternakan kukinto on kerrannaissarja, jonka jokainen haara jakautuu uudeksi sarjaksi. Pää- ja pikkusarjat ovat suojuksettomia. Toisin kuin monilla muilla sarjakukkaiskasveilla, palsternakan kukan teriö on keltainen. Muista Suomessa esiintyvistä keltakukkaisista sarjakukkaiskasveista, kuten liperistä (Levisticum officinale) ja tillistä (Anethum graveolens) palsternakka eroaa koon ja lehtien perusteella.

Palsternakka on kotoisin Euraasiasta. Laji on vierasperäinen rikkakasvi erityisesti Pohjois-Amerikassa, mutta myös Etelä-Amerikassa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Se on vieraslaji myös Euroopan pohjoisosissa, kuten Norjassa, Tanskassa ja Suomessa.

Suomesta ensimmäiset havainnot lajista ovat jo 1500-luvun lopulta. Palsternakkaa viljellään ruokakasvina sekä kotipuutarhojen kasvimailla. Viljelyksiltä laji on karannut erityisesti tienpientareille sekä joutomaille, ratapenkereille ja satamiin. Havainnot keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomeen. Paikoin lajia esiintyy teiden varsilla jo hyvinkin runsaana. Pohjoisimmat karkulaishavainnot ovat Tornion korkeudelta.

Tiheät, korkeat palsternakkakasvustot voivat syrjäyttää muuta kasvilajistoa, uhata uhanalaista tai silmälläpidettäviä lajeja ja siten vähentää luonnon monimuotoisuutta. Tärkeitä mesikasveja syrjäyttäessään palsternakasta voi olla haittaa pölyttäjille. Lisäksi on havaittu, etteivät tarhamehiläiset vieraile palsternakalla. Palsternakka voi aiheuttaa fototoksisen reaktion ihmisillä, sillä se sisältää furanokumariinia kuten samaan heimoon kuuluvat jättiputkiryhmän (Heracleum persicum -ryhmä) kasvit. Yhdessä auringon UV-säteilyn kanssa reagoidessaan furanokumariini aiheuttaa iholla ihottumaa tai palovammoja.

Palsternakan leviämistä luontoon on estettävä. Palsternakkaa viljellään ruokakasvina yksivuotisena, ja sadonkorjuu yleensä estää kukinnan ja siementen muodostumisen. Villejä palsternakkoja voi torjua mekaanisesti leikkaamalla, niittämällä tai käsin kitkemällä. Palsternakkakasvusto on niitettävä aina ennen kukintaa. Niitto on tarvittaessa toistettava, ettei siemeniä ehdi muodostua. Palsternakkaa kitkettäessä on tärkeää muistaa hyvä pitkähihainen suojavarustus ihokosketuksen ja UV-altistuksen välttämiseksi.

Mikäli viljelet palsternakkaa kotipuutarhassasi, älä jätä sitä maahan, ettei se seuraavana vuonna pääse kukkimaan, siementämään ja leviämään puutarhan ulkopuolelle.  Hävitä viljelyksestä karanneet villit palsternakat. Ilmoita havaintosi villeistä palsternakkakasvustoista vieraslajit.fi-sivustolla.

Englanniksi:

Averill, K., & DiTommaso, A. (2007). Wild Parsnip (Pastinaca sativa): A Troublesome Species of Increasing Concern. Weed Technology, 21(1), 279-287. doi:10.1614/WT-05-186.1

CABI: Pastinaca sativa (parsnip) | CABI Compendium (cabidigitallibrary.org)

N. Cain, S J Darbyshire, A. Francis, R E Nurse, and M -J. Simard. The Biology of Canadian weeds. 144. Pastinaca sativa L.. Canadian Journal of Plant Science. 90(2): 217-240. https://doi.org/10.4141/CJPS09110  

Norjaksi:

Elven R, Hegre H, Solstad H, Pedersen O, Pedersen PA, Åsen PA og Vandvik V (2018, 5. juni). Pastinaca sativa hortensis, vurdering av økologisk risiko. Fremmedartslista 2018. Artsdatabanken. Hentet (2022, 16. desember) fra https://www.artsdatabanken.no/fab2018/N/2703