Marunatuoksukki

Ambrosia artemisiifolia

Vieraslajiluokittelusta

Tämä laji on vieraslaji, jota ei ole säädetty haitalliseksi eli se ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, ja esimerkiksi lajin myynti ja kasvattaminen ovat edelleen sallittuja. Kaikkia vieraslajeja koskee kuitenkin vieraslajilain mukainen ympäristöön päästämisen kielto ja siksi niihin on syytä suhtautua varauksella.

Yleiskuvaus

Marunatuoksukki on asterikasveihin kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka muistuttaa jossakin määrin pujoa (Artemisia vulgaris). Se on pystykasvuinen ja usein runsaasti haaroittunut. Sen tähkämäiset kukinnot ovat vaatimattomat. Kasvin koko voi vaihdella kymmenestä sentistä jopa metriin. Suomessa laji kukkii vasta syys-lokakuussa, eikä tiettävästi ehdi tuottaa itämiskykyistä siementä.Suomessa marunatuoksukki on yleensä linnunsiemensekoitusten mukana kulkeutuva tulokas, jota esiintyy satunnaisena Oulun korkeudelle saakka. Lintujen ruokintapaikkojen lisäksi sen voi löytää myös joutomailta ja kaatopaikoilta.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Marunatuoksukki on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on peltojen rikkakasvi ja muiden häirittyjen kasvupaikkojen kasvi. Parhaiten se kasvaa runsasravinteisilla, muusta kasvillisuudesta avoimilla kasvupaikoilla. Se sietää hyvin kuivuutta ja kuumuutta. Marunatuoksukki tuottaa runsaasti siemeniä (yksi kasvi jopa 100 000 kpl) ja sillä on siten suuri leviämispotentiaali. Siemenet voivat säilyä maaperässä elinkykyisinä jopa 40 vuotta.Ensimmäinen havainto marunatuoksukista Euroopassa on Saksasta 1863. Se on 1900-luvun loppupuolelta lähtien levinnyt etenkin Keski-Euroopassa ja jatkaa edelleen leviämistään. Se on runsastunut muun muassa Pohjois-Saksassa ja äskettäin se on vakiintunut myös Etelä-Ruotsiin. Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi.

Haitat

Marunatuoksukki tuottaa pujon tapaan runsaasti siitepölyä, jolle voi allergisoitua. Pohjois-Amerikassa se on pahin allergiaa aiheuttava kasvi. Myös kasvin esiintymisalueilla Euroopassa sille allergisoituu 3–6 % väestöstä. Allergiaoireita on todettu esiintyvän jopa 200 km päässä kasvin esiintymisalueista, ja kasvin siitepölyä havaitaan toisinaan myös Suomessa. Kosketuksesta se saattaa aiheuttaa myös ihotulehdusta. Euroopan pelloilla se on voimakkaasti viljelykasvien kanssa kilpaileva rikkakasvi. Se on haitallinen myös kasvaessaan laitumilla ja niityillä, ja laiduntavat eläimet jättävät sen tavallisesti syömättä. Suomessa marunatuoksukki ei vielä näytä pystyvän lisääntymään. Lyhyen päivän kasvina ja myöhäisenä kukkijana se ei ehdi tuottaa kelvollista siementä, mutta ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaa tilannetta tulevaisuudessa.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan muikaan marunatuoksukki kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Torjuntakeinot

Suomessa marunatuoksukin esiintymistä tulee tässä vaiheessa tarkkailla. Jos kasvi alkaa selvästi tuottamaan siementä ja lisääntymään, tulee torjuntatoimiin ryhtyä välittömästi.