Kylänäätä (kivinäätä)Vieraslaji

Martes foina

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Kylänäätä on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi osana sellaisten petoeläinten ryhmää, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja kulkeutuneet meille ihmisen mukana.

Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.


Yleiskuvaus

Kylänäätä, aiemmin usein kutsuttu kivinäädäksi, on eurooppalainen laajalle levinnyt näätäeläin. Toisaalta sillä on laaja keskiaasialainen levinneisyys. Lähimmillään kylänäätää tavataan Virossa. Lajista on Suomessa yksi havainto, todennäköisesti ihmisen lemmikkinä tuomana eli on kyse vieraslajista. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen myötä kylänäätä voi levitä Suomeen luontaisesti, jolloin onkin kyse tulokaslajista. 


Tunnistaminen

Kylänäätä on näädän kokoinen ja muistuttaa sitä suuresti. Paras tuntomerkki on yleensä valkoinen rinta toisin kuin näädällä, jonka rintalaikku on keltainen. Lisäksi kirsu punertava, näädällä se mustahko. Joitain pieniä eroja on myös kallossa ja hampaissa. Näätä ja kylänäätä eivät nykytiedon perusteella risteydy.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Kylänäädän alkuperäinen  levinneisyys on kaksijakoinen. Se on levinnyt laajalti Euroopassa. Toisaalta lajia tavataan vuoristoseuduilla Keski-Aasiassa. Lähimpänä Suomea Virossa on kylänäätiä. Tiettävästi niitä ei ole luontaisesti Pietarin alueella. Tallinna – Moskova lienee lajin pohjoinen raja.

Laji ei ole uhanalainen, ja se on IUCN:n Least Concern -luokassa. Laji on viihtyy kulttuurin parissa selvemmin kuin tavallinen näätä, vaikka sitä tavataankin metsissä ja kallioisissa ympäristöissä, ja tehomaatalous haittaa sen toimeentuloa. Kylänäätä viihtyy myös esikaupunkialueilla, varsinkin jos sopivia pesäkoloja on käytettävissä.

Lokakuussa 2017 Kotkassa käveli keskustassa paikalliseen ravintolaan sisään eläin, jota ensin luultiin näädäksi. Eläin oli hyvin kesy ja laiha. Paikallinen eläinsuojeluneuvoja otti otuksen haltuunsa.  Tarkoitus oli myöhemmin eläimen vahvistuttua palauttaa se luontoon. Valokuvista kuitenkin näkyi selvästi, että kyseessä oli kylänäätä. Eläin oli kuitenkin jossain vaiheessa karannut hoitohäkistään, ja talon koirat olivat tappaneet tämän Suomen ensimmäisen kylänäädän.

Eläimen alkuperä ei ole tiedossa. Kesyys viittaisi siihen, että se on ollut lemmikkinä. Venäläisillä on nykyisin tapana pitää kaikenlaisia näätäeläimiä (vrt. esim. soopeli) lemmikkeinä. On siis mahdollista, että otus olisi ollut turistien karannut lemmikki. Toinen vaihtoehto on, että otus olisi tullut Virosta jonkun rekka-auton kyydissä; eläimen kesyys ei kuitenkaan tue tätä.


Haitat

Kylänäätä tuskin yleistyy Suomessa lähiaikoina. Luontaisilla alueillaan haitat ovat lähinnä asumuksiin pesiytyneiden kylänäätien ulosteista johtuvia hajuhaittoja. Viime vuosikymmeninä kylänäädät ovat oppineet jyrsimään sähköjohtojen suojana olevia muovipintoja. Tätä tapahtuu myös autojen johdoille.


Torjuntakeinot

Kylänäätä on haitallinen vieraslaji osana sellaisten petoeläinten ryhmää, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja kulkeutuneet meille ihmisen mukana. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Jos Suomessa tavataan kylänäätiä ja ne ovat kesyjä, todennäköisesti kyse on karanneista lemmikkieläimistä eikä luontaisesti levinneistä yksilöistä, jolloin niiden poistamiseen sovelletaan vieraslajilakia.


Mitä minä voin tehdä?

Kts. torjunta edellä.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ilmoita havaintosi vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella.


Kuvaustekstin laatijat

Heikki Henttonen, Luke.

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kylänäätä
Tieteellinen nimi: Martes foina
Vakiintuneisuus: Satunnainen

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta