SoopeliVieraslaji

Martes zibellina

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Soopeli on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi osana sellaisten petoeläinten ryhmää, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja kulkeutuneet meille ihmisen mukana.

Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.


Yleiskuvaus

Soopeli on näätäeläimiin lukeutuva, näätää (Martes martes) muistuttava, mutta kooltaan hieman suurempi havumetsien nisäkäslaji. Se on tunnettu arvokkaasta turkistaan, ja on sen vuoksi ollut laajalti metsästetty alkuperäisellä esiintymisalueellaan Venäjän ja Siperian taigalla. Nykyisin luonnonvarainen soopeli ei ole uhanalainen, vaan kuuluu IUCN:n luokituksessa elinvoimaisten lajien ryhmään. Useimmilla luontaisen levinneisyytensä alueilla soopelikanta kasvaa. Soopelin turkistarhauksen voimakas laajeneminen on vähentänyt metsästyspainetta ja on siten suuresti helpottanut luonnonvaraisen soopelin asemaa. Soopelista on Venäjällä tullut myös suosittu lemmikkieläin; ei ole Venäjällä harvinaista nähdä soopelia talutettavan valjaissa kuin kissaa ikään. Soopeli on ravinnoltaan näädän kaltainen, ja saalistaa pääasiassa pikkunisäkkäitä.


Tunnistaminen

Soopelin erottaminen näädästä ei välttämättä ole ihan helppoa. Soopelin häntä on lyhyempi kuin näädällä, korkeintaan puolet ruumiin pituudesta, ja takajalat ovat hieman lyhyemmät kuin näädällä. Soopelin turkin värisävyt vaihtelevat suuresti levinneisyyden eri osissa. Tyypillinen tarhattu soopeli on tumma, liki musta, ja erittäin tyypillisesti turkissa on hopeanvärisiä peitinkarvoja (kts kuva). Tarhatuilta soopeleilta ja meillä Suomessa tavatuilta tarhakarkulaisilta näädän kultainen rintalaikku puuttuu. Soopelin voi erottaa näädästä myös kallon perusteella: esim. tärykalvojen väli on soopelilla alle puolet tärykalvojen pituudesta, näädällä se on yli puolet, vaikka tämä tuntomerkki ei aina ole yksiselitteinen. Soopeli eroaa kylänäädästä samoin tuntomerkein kuin tavallisesta näädästä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Soopelin alkuperäinen levinneisyys on Siperian taigavyöhykkeellä ja ulottuu hieman Uralin länsipuolelta Hokkaidoon.

Ei ole varmaa tietoa siitä, onko soopeli historiallisena aikana esiintynyt luonnonvaraisena Suomessa. Todennäköistä on, että historialliset maininnat saattavat tarkoittaa melanistisia näätiä tai jopa majavia. Nykykäsityksen mukaan ei kuitenkaan ole mitään yksiselitteistä tieteellistä dokumenttia siitä, että soopeli olisi esiintynyt Suomessa tai lähialueilla. Ulkomailla hieman sekaannusta on aiheutunut siitä, että kun näätien kasvatusta turkiseläimiksi aikoinaan – tosin huonolla menestyksellä – kokeiltiin Suomessa, niin näitä tarhanäätiä kutsuttiin brandinimellä Finnish sable.

Suomesta on havainnot kolmesta varmistetusta soopelista, ja yhdestä todennäköisestä. Varmistetut ovat ulkonäkönsä perusteella venäläisiä tarhakarkulaisia. Lappeenrannan seudulta on 2010-luvulla pyydetty kaksi soopelia. Ensimmäisen, sittemmin varmistetun tarhasoopelin, eräs tutkija arveli ensin olevan nokinäätä eli näädän melanistinen muoto. Kolmas varmistettu soopeli pyydettiin Punkaharjulta joulukuussa 2019. Näistä yksilöistä on saatu DNA-näytteet, jotka varmistavat määritykset. Lisäksi on neljäs, edellä mainittuja aiempi soopelihavainto Lappeenrannan seudulta, mutta kyseinen yksilö oli tuhottu ja jää varmistamattomaksi.

Karjalan Kannaksella, Viipurin ja Pietarin välissä, on jo vuosikymmeniä toiminut iso soopelitarha. Emoeläinkanta käsittää noin 9 000 yksilöä - tähän päälle urokset ja vuotuinen poikastuotto. Tarhasta on kerrottu karkaavan n. 1 % eläimiä vuodessa, mikä tekee ainakin sata yksilöä vuodessa, ja ainakin jotkut niistä selviytyvät luonnossa hengissä. Toistuvien tarhalta karkaamisten seurauksena Suomen rajan tuntuman on mahdollisesti muodostunut luonnonvarainen kanta, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa. Luultavaa on, että havainnot lajista Suomessa yleistyvät.

Lisäksi Suomessa Haukiputaalla on toiminut pienehkö soopelitarha. Tarhan eläimet ovat alun perin latvialaiselta turkistarhalta, jonne ne oli tuotu Pushkinosta Moskovan lähettyviltä. Tähän tarhaan liittyen ei ole tullut vuosien varrelta tietoja karanneista yksilöistä.


Haitat

Soopeli voi risteytyä näädän kanssa. Venäjällä tällaista hybridiä kutsutaan sanalla ”kidus”. Hybridikoiraat ovat steriilejä, mutta hybridinaaraiden on havaittu lisääntyvän ainakin näätäkoiraiden kanssa. Tästä johtuen lajien yhteisellä esiintymisalueella näätä voi syrjäyttää soopelin, mutta todennäköisesti ei päinvastoin. Sinällään muutamien soopelien esiintyminen Suomen puolella tuskin aiheuttaa suurta varaa näädälle, jollei invaasion liity tautiriskejä. Toistaiseksi sellaisista ei ole tietoa.

Lemmikkisoopeleista voi kuitenkin löytyä yllätyksiä, esimerkiksi tammikuussa 2020 Irlantiin ulkomailta, mahdollisesti Venäjältä tuodusta lemmikkisoopelista havaittiin rabies. Infektion alkuperä ei ole varmuudella tiedossa. On mahdollista, että venäläisten matkailijoiden mukana lemmikkisoopeleita kulkisi rajan yli.


Torjuntakeinot

Toistaiseksi tarhasoopelit näyttävät olevan vähälukuisia Kaakkois-Suomessa. Lain mukaan soopeleita ei saa tuoda lemmikeiksi, ja on huolehdittava, ettei soopeleita salakuljeteta Suomeen. Ei ole tiedossa, kuinka paljon karanneita soopeleita ja niiden mahdollisia jälkeläisiä elää Karjalan Kannaksella, mutta on syytä olettaa, että uusia yksilöitä Suomeen lähivuosina saapuu.

Pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia, mutta maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa pitää olla. Eläimen saa silti pyydystää vain, jos tuntee lain vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Pyytäjän tulee tuntea sallitut pyyntivälineet ja -menetelmät. Valtaosa näädistä pyydetään hetitappavilla raudoilla. Elävänä pyydettäessä eläin on aina lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti, ja lopetuksen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen riittävät tiedot ja taidot. Pyydystämisestä tai tappamisesta ei saa myöskään aiheutua vaaraa ihmisille eikä koti- tai muille riistaeläimille. Säännösten rikkominen on rangaistavaa.


Mitä minä voin tehdä?

Koska soopeli on ihmisen toimesta siirretty Suomen lähialueelle, se on haitallinen vieraslaji. Sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ilmoita havaintosi vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella.


Lisätiedot

Helminen, M 1973. Soopeli - Kuuluiko soopeli Suomen eläimistöön? Metsästys ja Kalastus, ja Eränkävijä 1973.

Henttonen, H. & Partanen, J. 2021. Soopeli – uusi vieraslaji Suomessa. Jahti 1/2021 s. 52-54.

Huldén.L. 2004. Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004, ss. 176-178.

Malinen, J. 2020. Kummallisten näätien arvoitus ratkeamassa. Metsästys ja Kalastus 10/2020, s.18.

Monakhov, V.G. 2011. Martes zibellina (Carnivora: Mustelidae). Mammalian Species 43(876):75-86. American Society of Mammalogists.

Monakhov, V.G. & Uspenskaya, O. D. 2013. On the Morphological Distinctness of the Hybrid between the Sable and Pine Marten V. G. ISSN 00124966, Doklady Biological Sciences,  Vol. 448, pp. 52–56. © Pleiades Publishing, Ltd., 2013. Original Russian Text © V.G. Monakhov, O.D. Uspenskaya, 2013, published in Doklady Akademii Nauk, 2013, Vol. 448, No. 6, pp. 732–736.

Партанен, Ю., Аспи, Й., Квист, Л., Лансинк, Г., Хенттонен, Х., Малинен, Й., Савельев, А.П. 2020. Беглецы со звероферм: теперь не только американская норка и голубой песец, но и русский соболь. ВЕСТНИК ОХОТОВЕДЕНИЯ, 2020, том 17, No 4 , стр. 293-299. [Partanen, J, Aspi, J., Kvist, L., Lansink, G., Henttonen, H., Malinen, J., Saveljev, A. 2021. Escaped from fur farms - now not only the American mink and blue arctic fox, but also the Russian sable. Vestnik Okhotovedenia.

Irlannin lemmikkisoopelin rabieslöytö: https://www.agriland.ie/farming-news/department-removes-cork-surveillance-zone-following-january-rabies-case/


Kuvaustekstin laatijat

Heikki Henttonen, Luke.

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: soopeli
Tieteellinen nimi: Martes zibellina
Vakiintuneisuus: Satunnainen

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta